”Maantiede on Venäjän politiikan lähtökohta tulevaisuudessakin”, TS Alio 3.3.2021


Alla on käsikirjoitus, joka on julkistettu hiukan muokattuna ensiksi Maaseudun Tulevaisuudessa, sitten Lapin Kansassa ja Turun Sanomissa.

Myllylä, Yrjö (2021). Maantiede on Venäjän politiikan lähtökohta. Maaseudun Tulevaisuus, Alio/Mielipiteet 19.2.2021. <https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/artikkeli-1.1321032>

Myllylä, Yrjö (2021). Maantiede on Venäjän politiikan lähtökohta jatkossakin. Lapin Kansa. Näkökulma 24.2.2021. <https://www.lapinkansa.fi/maantiede-venajan-politiikan-lahtokohta-jatkossaki/3387563&gt> (maksumuurin takana)

Myllylä Yrjö (2021). Maantiede on Venäjän politiikan lähtökohta tulevaisuudessakin. Turun Sanomat 3.3.2021. <https://www.ts.fi/puheenvuorot/5241093/Maantiede+Venajan+politiikan+lahtokohta+tulevaisuudessakin> (maksumuurin takana)

Maantiede Venäjän politiikan lähtökohta tulevaisuudessakin

Euroopan unionin ja Venäjän suhteet ovat jäiset.  Viimeisenä syynä pidetään oppositioaktiivi Aleksei Navalnyin vangitsemista hänen tervehdyttyään myrkytysyrityksestä.  Navalnyita Venäjällä on tukenut  ilman lupaa järjestetyt  mielenosoitukset. Mielenosoittajien kovaa kohtelua on moitittu lännessä. Mielenosoituksiin kytkettyjä diplomaatteja on karkotettu Venäjältä.

Negatiivinen kehityskierre vauhdittui  EU:n ja Venäjän suhteissa  Itä-Ukrainan miehityksen ja Krimin valtaamisen seurauksena vuonna 2014, josta syytettiin Venäjää.  EU ja Yhdysvallat asettivat talouspakotteita Venäjää kohtaan. Heijastusvaikutukset ovat olleet moninaiset. Suuria energia- ja logistiikkahankkeita kehitys ei ole kokonaan estänyt.

Tilanteen juuret ovat vähintään Neuvostoliiton hajoamisessa ja sen jälkeisen prosessin väärinymmärtämisessä. Aiemmin Neuvostoliittoon tai Venäjään kuuluneet itsenäistyneet maat ovat monessa mielessä toiminnallinen osa Venäjää.  Suomea, Baltian maita, Valko-Venäjää ja  Ukrainaa voisi verrata talollisten tontteihin. Tonteilla on tyypillisesti tiettyjä rasitteita, kuten naapurin kulkuyhteyksiä varsinkin jonkun aikaa tonttien lohkomisen jälkeen.  Jos naapureilla on hyvät suhteet ja rasitteesta saa käyvän korvauksen, sitä halutaan jopa ylläpitää. Suomen ja sen satamien kautta viedään tavaroita Venäjälle ja Venäjän logistiikan hoitaminen toimii aluekehityksen moottorina.  Itä-Suomen tavaraliikenne vastaavasti käyttää Venäjän puolen Saimaan kanavaa hyväkseen. Baltian ja Ukrainan kautta on rakentunut  tärkeä öljy- ja kaasuputkisto Venäjän tärkeimmälle vientiartikkelille  energialle läntiseen Eurooppaan. Näihin liittyvien poliittisten riskien vuoksi Venäjä pyrkii keskittämään energiakuljetukset omiin satamiin ja reitteihin, joita se voi itse kontrolloida. Nordstream-kaasuputken rakentaminen ja Itämeren kasvava öljyliikenne Koiviston saarelta ovat esimerkkejä.  Vientiväyliin liittyy turvallisuuspoliittisia intressejä, kuljetukset halutaan turvata.

Venäjä on pinta-alaltaan maailman suurin valtio ja sen Euroopan puoleinen osa on Euroopan suurin valtiollinen alue. Sillä on Euroopan ja maailman mittakaavassa suuret luonnonvarat. Venäjällä on suurimmat konventionaaliset kaasureservit, vaikka Yhdysvallat menikin liuskekaasutuotantonsa vuoksi tuotantomäärissä sen ohi reilut 10 vuotta sitten. Venäjän Euroopan puolella asuva väestö on Euroopan suurin. Venäjälle EU on ylivoimaisen tärkeä markkina-alue, koska Aasian markkinoille on pitkä matka sen keskeisimmiltä nykyisiltä energiatuotantoalueilta ja väestökeskittymistä. Kaasun suhteellinen ja absoluuttinen tuotantomäärä maailmassa lähivuosikymmeninä kasvaa, vaikka fossiilittomaan maailman pyritään. Kaasu  korvaa hiiltä ja sillä on siten ilmastoa puhdistava vaikutus.  Mannermaisena valtiona Venäjällä on vähän mahdollisuuksia energian ulkomaankaupan reittien valinnassa, joita se voisi itse hallita. Käytännössä Mustanmeren suunta, Itämeren suunta ja Murmansk-Jäämeren suunta ovat sen vaihtoehdot  resursseiltaan ja väestöltään tärkeän Euroopan puolella. 

Keskeinen syy suhteiden jäähtymiseen   Venäjän sekä EU:n ja muun läntisen maailman välillä, on Ukrainan  EU:n kanssa allekirjoittama assosiaatiosopimus vuonna 2014. Ukraina  ei kuullut tässä yhteydessä naapuritontin talollista, Venäjää, jolla kuitenkin oli mainittuja kaasunkuljetusyhteyksiä Ukrainan alueella. Ukrainalla oli muitakin tonttirasitteita, kuten Venäjän sotakompleksin teollisuutta, sotilastukikohta Krimillä Mustanmeren ja Ukrainan  kautta tapahtuvien kuljetustensa turvaksi. Euroopan unioni teki  virheen tässä kohtaa jättämättä huomiotta sopimuksessa Venäjän elintärkeät intressit.

Yhdysvaltojen uuden presidentin johdolla Nato-kumppaneita, kuten Norjaa vahvistetaan tuomalla Trondheimin alueelle siellä ennen näkemättömiä Yhdysvaltojen  B-1 -pommikoneita.  Jos Euroopan unioni ja sen jäsenmaat eivät myönnä erhettään, pahimmillaan jännityksen jatkuva kiristyminen johtaa sotilaalliseen konfliktiin.

Maailmassa on menossa strategisen irtautumisen aikakausi, jolla tutkijat tarkoittavat USA:n ja Kiinan suhteiden ja intressien erkaantuvaa kehitystä.  Kiina on voimistumassa oman suunnitelmansa mukaan maailman voimakkaimmaksi vuoteen 2049 mennessä. Yhdysvallat tarvitsee liittolaisia Kiinan hegemonian haastamiseen.  Olisi luontevaa, että se hakisi Euroopasta Venäjä mukaan lukien yhteistyön rintamaa. Euroopan unionille konfliktien välttämiseksi ja talouden turvaamiseksi olisi perusteltua hakea Venäjän kanssa Euroopan hiili- ja teräsyhteisön tapaista asetelmaa sovitettuna EU:n ja Venäjän yhteistyöhön.  Muuten EU:sta tulee väliinputoaja Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan välisten suhteiden kehityksessä.

Osana ratkaisua on Venäjän intressien  tunnustaminen mm. logistiikassa Ukrainassa ja Minskin rauhansuunnitelman aito edistäminen. Venäjän läheiset naapurivaltiot , Suomi mukaan lukien, ovat historiallisesti keskusjohtoisia ja maakuntaitsehallinto tai alueiden autonomia on kehittymätöntä. Venäjän rauhansuunnitelmassa esittämää autonomiaa Itä-Ukrainaan olisi aika edistää tosissaan EU:n tuella.

Yrjö Myllylä, YTT

Kirjoittaja on Murmanskin ja Luoteis-Venäjän  alueen tulevaisuudesta väitellyt yhteiskuntamaantieteilijä ja tulevaisuuksientutkija.

__

Aiheesta on pidetty myös webinaariesitelmä (n. 40 min + keskustelu toiset 40 min). Webinaariesitelmä on nähtävissä Suuntana Venäjä –Facebook-ryhmän sivustoilla. Esitelmän voi nähdä liittymällä ryhmään. Ryhmän pääasiallinen tarkoitus on hakea Venäjään liittyen rakentavia mahdollisuuksia yrittäjille, kansalaisille ja muille toimijoille:

Maantiede on Venäjän politiikan lähtökohta jatkossakin – webinaariesitelmä 5.3.2021

Kategoria(t): 1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ Avainsana(t): , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s