Tervetuloa viettämään Teijon kansllispuiston avajaisia 16.2.2015! Vielä ehdit vaikuttaa ohjelmaan ja kansallispuiston logoon ja kansallispuiston suunnitteluun!
Neljä päivää vanha Teijon kansallispuisto, marraskuussa 2014.
Seuravassa on Yrjö Myllylän FB-päivityksiä 2.2.2015.
Suomen nuorin kansallispuisto. Osallistu avajaisten ja kansallispuiston suunnitteluun. Osallistu myös avajaisiin 16.2.2015. Tästä hankkeesta annan erityiskiitokset yrittäjä arkkitehtitoimisto Paunilalle ja ympäristöministerinä toimineelle Ville Niinistölle sekä yhteen hiileen puhaltamisen hengelle, joka on saanut vallita toistaiseksi Teijon alueella. Aikoinaan epäiltiin, että 1918 sotakaan ei jakaisi kylää, mutta kyllä se jotensakin näkyi. Sellaista on, jos konsensus puretaan.
https://www.facebook.com/teijokp?fref=ts
Kansallispuiston juuret ovat mm. Masuunissa, joka hyödynsi kansallispuiston alueen mäntykankaita energiana, hiilenä:
Teijon masuuni, elokuussa 2014.
Kansallispuiston avajaiset 16.2. Muista Suur-Salon teemanumero (ilmoituksia suunnitelleessasi, numero ilmestyy 11.2.). Kuvassa alunperin 1600-luvulta asti periytyvä Teijon masuuni. Teijolla on rakennettu vanhan päälle. Ainoana 1600-luvulta periytyvänä rautaruukkikylänä, tuli on ollut yhtenäinen, ruukki ei ole koskaan kokonaan kylmennyt. Mitä voisimmekaan oppia tästä? Kaukonäköisyys, näkemyksellisyys ja ajoissa tehdyt päätökset tulevaaan, ovat olleet takana yhtäältä. Teijo Masuuni palvelee nykyisin alueella vierailijoita. Pienessä kylässä ja Suomessa henkivakuutus on ollut aina yhteen hiileen puhaltaminen, muuten tuli sammuu http://www.teijonmasuuni.fi/
Voisi sanoa, että kansallispuiston kankaat myös ovat osa Nokian juurta, tosin vähän kaukaa haettua:
Vuonna 1928 perustetun Nordell&Koskinen radiotehtaan (Salora vuodesta 1945) Koskinen asui kuvan Mathildedalin kylässä, joka oli osa Teijon rautaruukkikylää.
Nokian juuret ovat myös Teijolla. Nordell&Koskinen 1928, myöhemmin Salora 1945, sittemmin Mobira 1979 ja sittemmin Nokia-Mobira vuodesta 1986 ja sittemmin lähinnä Nokiana tunnettu kännykkäfirmana vuoteen 2013, Koskinen yrittäjä oli Teijolta. Nokian murroksen myötä silmähavaintoni mukaan pajatoiminta vilkastui Teijolla pari-kolme vuotta sitten ja jossakin vaiheessa ”remmissä” oli (lehtitiedoista mieleen jääneen perusteella) yrittämässä entinen nokialainen. https://www.facebook.com/pages/Teijon-paja/378912042294671?fref=ts
Koskinen asui radiotehdasta perustettaessa Mathildedalin Ruukkitehtaat alueella ja myös kuoli alueella.
__
Johtopäätöksiä. Maantiede on lähtökohta. Tarvitaan yrittäjyyttä, joka hyödyntää maantiedettä. Alueelta pitää olla yhteyksiä ulos fyysisesti, mutta myös henkisesti valmiutta ottaa vaikutteita ulkoa. Nykyinen aluekehityskulttuuri, jossa EU-varainkäyttö tulkitaan siten, että aluekehitystä on vain oman alueen toimijalle esim. maakuntaliitosta myönnetty raha eikä missään tapauksessa yrittäjille myönnetty, on esteenä monen alueen kehitykselle. Maantieteellistä näkemystä ja osaamista tarvitaan ja sitä voidaan joutua tuomaan alueelle ulkopuolelta.
__
Tällä viikolla on tarkoitus suorittaa Suomen Maantieteellinen Seura ry:n toimnnantarkastus luottamustehtävään valittuna henkilönä. Mutta mistä onkaan kysymys myös? Kyse on myös siitä, että maantiede vaikuttaa talouteen ja politiikkaan!! Tämä on Suomessa unohtunut eikä sitä osata tietoisesti käyttää hyväksi, kuten naapurimaissamme. Teijon alue on Salpausselkä numero III aluetta. Tästä en ole juuri mainintaa missään huomannut. Koko Salpausselkä III on Suomi pienoiskoossa, joka voitaisiin tuotteistaa! Vaikka olen yhteiskuntamaantieteilijä, ihmisen toiminnan ymmärtäjä alueellisessa kontekstissa, suoritin myös luonnonmaantieteen perusopinnot, joista mieleen jäi juuri mielenkiintoisena Salpausselkkien historia ja vaikutus http://fi.wikipedia.org/wiki/Salpaussel%C3%A4t
Yrjö Myllylä 