Hallitusohjelman 2019 toteutuksen edistäminen


Esitysyhteenvetoni hallitusohjelman  taustavaikuttajien tapaamisessa

Tavoite:

Hallitusohjelman toteutuksen edistäminen

Näkökulmana Suomi osana Pohjois-Eurooppaa, arktista.

Case-alueita: mm. Kymenlaakso, Etelä-Savo, Varsinais-Suomi, Lappi

IMG_20190423_200957

Kymenlaakson maakunnan syntysijoilla ja keskipisteessä. Kymijoen ylittävä silta Kouvolan Inkeroisten ja Anjalan välillä Kymenlaakson opiston kupeessa.

 

Keskustelun Teemat

1. Hyvinvointivaltion idean ymmärtäminen ja hyvinvointivaltion kehittäminen

Aiheesta ei keskusteltu, mutta tämä on kokonaisvaltainen ajattelutapa esillä olleen maantieteellisen ajattelutavan lisäksi. Idea on hahmotettu edellisen hallituksen politiikan johdosta Kalevan Yliökirjoituksessa

2. Logistiikka ja Suomen maantieteellinen asema

2.1 Rautatieyhteyksien kehittäminen

2.1.1 Jäämeren rataverkkovisio:

Rataverkkovisio ja suunnitelman piirtäminen, varautuminen, ennen toteutuksesta puhumista on tärkeää. Rovaniemi-Sodankylä ratahanke voi nousta taloudellisesti perustelluksi Keski-Lapin malmivyöhykkeen, mm. Sakatin nikkelikaivoksen vuoksi. Nyt pitäisi ratalinjaukset saada kartoille niin, että ne tukisivat myös muuta aluekehitystä, kuten matkailua mm. Napapiirillä ja Sodankylän taajamaa, jottei ratalinjaukset perustu vain kaivostoiminnan intresseiin.

2.1.2 Kouvolan Kiina-yhteys:

Silkkitierahaston tukema Kiina-juna pitäisi vakiinnuttaa hallituskauden alkupuolella lisäämällä kuljetettavaa volyymia, jotta yhteydestä tulisi kannattava ilman tukea. Kouvolan ns. RRT-terminaali (Road Railway Terminal) on saanut rahoituksen ja sen kehittäminen etenee. Aluetta voi markkinoida suurilla kansainvälisille toimijoille sijoituspaikkana. Villin kortin muodostaa se, että jos Kiinan noin 1000 junayhteyttä Eurooppaan ruuhkautuvat Keski-Euroopan tietämissä ja löytyy purkuväylä Kouvolan kautta Keski-Eurooppaan. Nyt Kouvolan Kiina-juna palvelee lähinnä Suomen ja Skandinavian tarpeita.

2.2 Risteilyalusliikenteen edistäminen Pohjois-Eurooppa -matkailussa

Suomeen on viime vuosina saapunut yhä enemmän vieraita risteilyaluksilla. Vieraat eivät ole saapuneet vain Helsinkiin, vaan myös esimerkiksi Kymenlaaksoon (suurin laiva kesällä 2019 toi 6600 matkustajaa ja miehistön jäsentä) ja Kemiin, josta vieraat ovat edelleen matkustaneet joulupukkia Rovaniemelle katsomaan. Yhteisenä nimittäjänä on Pohjois-Eurooppaa ja siihen tutustuminen. Tekemässäni selvityksessä ja tutkimuksessa eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalla 2009 todettiin mm. näin valiokunnan kannanottona ”- On vahvistettava yhteistyötä Suomen ja Murmanskin sekä Venäjän pohjoisten alueiden välillä erityisesti Luoteis-Venäjän energia-, kaivos- ja logistiikka-alojen kehittämiseksi. – Suomen ja Luoteis-Venäjän matkailua on kehitettävä osana Pohjois-Euroopan matkailua. Parhaimmillaan uusi malli löytyy yhdistäen Norjan vuonojen ja toisenlaisen ilmaston alueen Karibian meren risteilyjen konsepteja arktisen alueen uusiin elämyksellisiin mahdollisuuksiin.” Nyt on ilmassa kuitenkin uhkana korkeat väylämaksut, jotka ovat karkoittamassa risteilyalukset kilpaileviin satamiin, koska väylämaksumme ovat jopa 30 % korkeammat kuin Tukholmaan tai Tallinnaan. LNG:n yleistyessä laivojen polttoaineena, risteilyalusturismia voitaneen pitää entistä kestävämpänä massaturismin muotona.

2.3 Polkupyöräliikenteen OLOSUHTEIDEN KEHITTÄMINEN

Kävelyä ja pyöräilyä pitäisi saada 30 % nykyistä enemmän hallitusohjelman mukaan vuoteen 2030. Tämä edellyttää ennen muuta olosuhteiden kehittämistä. Tulee tukea ennen muuta olosuhteiden luomista, se on pyöräily- ja kävelyverkoston suunnitelmien laadintaa ja niiden toteuttamista, ei niinkään sähköpyöriä ja vimpaimia. Vain hyvät pyöräilyolosuhteet voivat nostaa yhdyskuntien pyöräilymäärät esim. Helsingin taannoisesta 5 % nykyiseen noin 11 %:iin ja Oulun pitkään olleeseen noin 20 %:iin. Suurista kaupungeista myös Joensuu ja Jyväskylä sopii esimerkiksi. Oulun on maailman paras talvipyöräilykaupunki, ts. siellä pyöräillään enemmän tammikuussa kuin muualla kesällä. Kylmyys ja mäkisyys eivät ole pyöräilyn esteitä, vaikka niin väitetään. Asiasta on käyty kutusta luennoimassa myös Maailmanpankin Learning Forum -viikoilla ao. Biking in Practice -kirjan pohjalta.

3. Turvallisuuspolitiikka

Suomi on maailman suurimman valtion Venäjän logististen käytävien kainalossa. Venäjällä on käytössä kaupallisina reitteinä Mustanmeren suunta, Itämeren suunta ja Murmansk-Jäämeren suunta Euroopan puolella, jossa sen väestö ja toiminnot käytönnössä ovat. Tämä maantieteellinen tosiasia tulee muistaa, koska näiden kuljetuskäytävien uhkaamisessa Venäjälle ei jää vaihtoehtoja muuta kuin puolustaa niitä vaikka voimakeinoin. Myös paineet joissakin näissä käytävissä heijastuvat toisiin.

4. Osaamis- ja koulutuspolitiikka

Teollisuus- ja vientipaikkakuntien korkeasti koulutettavien tarve on ratkaistava. Suomen varsinainen vientitoiminta on hajallaan. Merkittävät vientimaakunnat, kuten Kymenlaakso, Keski-Pohjanmaa tai Kemi-Tornion seutu eivät omaa varsinaisesti omaa yliopistoa. Silti ne vievät yli kaksi kertaa Pohjois-Pohjanmaan, jossa on suuri yliopisto ja jonka väkiluku edelleen hiukan kasvaa. Vientiteollisuus näillä alueilla kärsii vetovoimaisuuden puutteesta korkeastikoulutettujen työntekijöiden hankinnassa. Lähes poikkeuksetta esille nousee oman yliopiston puuttuminen. Onkin luotava kehityksen suunta, missä tarjotaan monipuolista yliopistokoulutusta ja etenkin vientieteollisuuden tarpeet huomioon ottavaa näillä vientialueilla. Samalla on varmistettava, ettei ulkomaisten maksavien opiskelijoiden maahantulo esty maahanmuuttovirastion tulkintoihin.

5.  Työllisyyspolitiikka

Työllisyyspolitiikasta nousi esille EU:n komission parhaimmaksi arvioima ns. Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuskäytäntö (TKTT, lyhyen 1-3 vuoden toimialakohtainen ennakointikonsepti), joka toimii tehokkaana rakennemuutoksen hallintavälineenä. Myös tätä pyritään pilotoimaan Kymenlaaksossa. Aiemmin sitä on käytetty menestyksekkäästi mm. Pohjanmaalla ja etenkin Varsinais-Suomessa.

Ammattibarometri on toiminut vuodesta 2011 ja tehnyt läpimurron ja laajentunut valtakunnallisesti. Barometri kertoo TE-toimistoalueittan, seutukunnittain, miten työmarkkinat toimivat. Baro tehtään ½ vuoden välein ja siinä nähdään luotettavasti mille 200 ammatista on liian vähän hakijoita, mille liikaa, missä tilanne on tasapainossa. Tämän barometrin jatkuvat seuraaminen oppilaitoksissa ja muissa toimijoissa jo toisi tulosta. Tärkeää olisi myös taata Ammattibarometrin käytön jatkuvuus. Suomesta Jouni Marttinen on sen takana, hän on vienyt sen Puolaan, Baltian maihin, Venäjän Petroskoihin ja arktisille alueille. Voi olla, että ilman heräämistä ja vastuuhenkilön nimeämistä, Ammattibaron jatkokehittäminen uuvahtaa.

6.  Maahanmuuttopolitiikka

Pitkällä aikavälillä kansakunnalla on kaksi vaihtoehtoa. Lisätä työvoimaa tai tuottavuutta. Suomi ei voi laskea pelkästään tuottavuuden parantamisen varaan eikä työllisyysasteen nostamisen varaan. Tulee lisätä maahanmuuttoa.

7.  Teollisuuspolitiikka

7.1 Teollisuuspolitiikka yleensä

Suomi elää tällä hetkellä paperin, kartongin, sellun ja puutavaran viennillä unohtamatta autojen, laivojen, metsäkoneiden ja kaivoskoneiden ja kemian teollisuuden vientiä. Suomessa on luonteenomaista jalostaa puuta ja maaperän rikkauksia, hyödyntää vettä ja tehdä laaja-alaista eri toimijoiden välistä yhteistyötä olosuhteista selvitäksemme. Arktinen osaaminen on edelleen Suomen sampo. Informaatio- ja viestintäteknologia, automatisaatio ja robotisaatio, tekoäly, peliteollisuus, kulttuurialat irrotettuna edellä mainituista maantieteellisistä vahvuuksistamme, eivät voi toimia täällä itsenäisesti kestävästi. Kaiken pohjalla on teollisuus. Se ei ole menettämässä merkitystään yhteiskuntamme kantavana voimana. Moottori on autossakin välttämätön, vaikka sen koko pienenisi kehityksen myötä. Kulttuuri ja muut edellä mainitut tekijät ovat välttämätön polttoaine, mutta teollisuus on moottori, jonka säädöistä ja kunnosta on pidettävä huolta teollisuus- ja koulutuspolitiikalla.

7.2 Meriteollisuus

Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi merestä ja maaperän rikkauksista sekä muusta arktiseen ympäristöön kytketystä osaamisesta. Kivijalkoja ei saa unohtaa. Nytkin on nähty, että puolet kaikista työpaikoista on syntynyt Varsinais-Suomeen, telakkateollisuus ja toiseksi autotehdas ovat kiistatta vetureita. Teollisuuspolitiikka keskiöön.

7.3  Kaivosteollisuus (Strateginen YMy RD Delfoi-selvitys tarvittaisiin)

Rankaisuvero ei ole oikea ratkaisu kaivosteollisuuden tilanteen parantamiseksi. Tärkeintä olisi antaa arvo rajallisille luonnonvaroille, pitää niitä kansallisomaisuutena ja luopua niistä ulkomaisten toimijoiden hyväksi kannattavasti ja voitollisesti. Oppia Norjan öljykenttien käytöstä.

8. Energiapolitiikka

Energiapolitiikassa pitäisi tunnustaa tosiasiat. Maailma siirtyy kaasuaikaan, sen näkee esim. Suomen meriteollisuuden ja Wärtsilän toiminnasta. Bioenergia ei ole vain ratkaisu kaikin osin vaan myös osittain tuo lisää ongelmia esim. jätteen sijoituksessa. Pitäisi siis selvittää myös sitä, että mihin polttolaitosten ja muiden jätteet voidaan laittaa, koska niitä ei haluta elintarviketalouteen kiertoon.

9. Aluepolitiikka

Aluepolitiikkaa on aina. Nyt se on ollut keskittävää. Norjasta mallia. Arktinen ja tulevaisuudentutkimuksen näkökulma mukaan. Näitä on käsitelty Suomen Maantieteellinen Seura ry:n toimittamassani artikkelissa ”Aluepolitiikka eilen, tänään, huomenna”.

Maakuntaitsehallinto on tärkeä, välttämätön uudistus. Tärkeintä on, että ymmärretään sen alkuperäinen idea ja siitä on yhteinen perusteltu näkemys ainakin valtaosalla kansalaisista ja puolueista ennen kuin suurta uudistusta lähdetään tekemään.

10. Johtopäätöksiä, jatkotoimet

  1. Edelleen sen miettiminen, mitä nykyhallitus voisi tehdä paremmin
  2. Jatkopalaverien sopiminen hallituksen avustajien kanssa
  3. .
  4. .
Kategoria(t): 1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s