Suomi on yhtiöittämässä Metsähallitusta. Kenelle kuuluvat kultaharkot maassa?


FB kommentti 5.3.2016:

Öljyrahasto tekee jokaisesta norjalaisesta miljonäärin
http://yle.fi/…/oljyrahasto_tekee_jokaisesta_norjal…/7645151

Suomi on yhtiöittämässä Metsähallitusta. Kenelle kuuluvat kultaharkot maassa? Ne ovat suomalaisten, suurin omaisuutemme. On pidettävä huoli, että suomalaiset hyötyvät niistä. Norjan malli käyttöön. Lisensseille hinta ja silloin kun ulkolaiselle myydään, valtionyhtiö mukaan vähemmistöosakkaaksi… Saamelaiset uuden Metsähallituksen omistajiksi, tämä on Norjan malli.

WP_001751

Tunturin ja maan sisään, kenen omistamaan, kenen teknologialla? Kuvassa suomalaisen Normetin kalustoa ja ruotsalaista ilmanpuhdistusteknologiaa Kuolan niemimaan kaivoksessa. Kuva Yrjö Myllylä, 2013.

.

9.3.2016 alkoi myös Tulevaisuuden tutkimuksen seuran Helsingin toimintaryhmän keskustelupalstalla keskustelu Metsähallituksen yhtiöittämisestä  otsakkeella ”Suomen myynti”. Koko keskustelu on osoitteessa https://groups.yahoo.com/neo/groups/tutuhesa/conversations/messages. Yrjö Myllylä käytti seuraavan puheenvuoron keskustelun alkupuolella:

.
Tärkeä teema…
.
.

Suomi on yhtiöittämässä Metsähallitusta. Metsähallitus omistaa pitkälti Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen, jotka ovat potentiaalisimpia kaivosalueitamme. Kenelle kuuluvat kultaharkot maassa? Ne ovat suomalaisten, suurin omaisuutemme.  Onhan nykyisten ja potentiaalisten kaivosten arvo esim. 2010 Etlan tutkimuksessa yli 300 mrd €. On pidettävä huoli, että suomalaiset hyötyvät niistä. Norjan malli käyttöön. Kaivoslisensseille hinta ja silloin kun ulkolaiselle myydään, valtionyhtiö mukaan vähemmistöosakkaaksi, kuten StatOil öljykentillään… Saamelaiset uuden Metsähallituksen omistajiksi, tämä on Norjan malli.

.
Parhaimmillaan, jos osataan, ratkaistaan samalla kertaa tulevaisuuden eläkkeet ja saamelaisten maanomistuskysymys. Pohjois-Norjassa saamelaiset ovat osaakkaana yhteisessä maanomistusyhtiössä. Malli kelpaa keskustelujeni perusteella Suomen saamelaisten edustajien kanssa myös heille (esim. VNK:n strategisen tutkimuksen rahalla tehdyn Arktisen selvityksen yhteydessä Ilmatieteen laitoksen work shopissa julkisesti esillä pitämäni ja kutsutun edustajansa kuittamaana).
.
Mutta minäkin pelkään, että vallitsevassa ”biotalous- ja osaamistaloususkossa”, näitä asioita ei nyt ajatella loppuun asti Metsähallituksen yhtiöittämisessä, kaivosasioita, saamelaisten asioista puhumattakaan. Rajallisten luonnonvarojen hinta nousee erittäin todennäköisesti keskimäärin, uusiutuvien ei välttämättä. Uusi ympäristöteknologia ja kaikkinainen kehitys kohdistuu mineraalien kysyntänä maaperäämme. Saamelaiset odottavat, että YK:n alkuperäisasukkaita koskeva sopimus vahvistettaisiin. Norjassa asia on ratkaistu em. tavoin, samoin esim. Kanadassa hyvin (Kanada on muuten rikas maa ja poikkeuksellinen, koska siellä alkutuotannon merkitys on suuri). Eli oppia Norjasta ja Kanadasta näissä. Minun puolesta Pohjois- ja Itä-Suomen maakunnat saisivat myös mennä uuden Metsähallituksen osakkaiksi.
.
Miksi epäilen, että saatetaan tehdä suuria virheitä?: 1990-luvun alussa kaivostoiminnasta halpamaisena alkutuotantona päätettiin luopua ja keskittyä osaamiseen eikä strategista linjanmuutosta ole tehty. Oulun yliopiston rakennustekniikan yksikkö geolosine kaivospohjaosaamisineen ja professoroineen sai mennä eikä sitä ole palautettu. Koulutuksen ja tutkimuksen ja strategisen painopisteen valinnasta menee jokunen vuosikymmen, että esim. kaivosten pohjat taas pitävät. Vast ikään valtiomme edustajat sanoivat tärkeälle toiminnolle eli malminetsinnälle, ei kiitos, kun Sakumpu Oy kysyi sitä mukaan. Sanottiin, että menemme vain valmiisiin hankkeisiin(, kuten Talvivaaraan).
.
yt. Yrjö Myllylä

 

Ks. myös

Kaivosalan kehittäminen ja Suomen talous tarvitsevat mandaatin muutosnavigaattorille

Kategoria(t): 1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 8. Energia ja ympäristö, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s