PKS:lla 1,8 milj.m2 tyhjää toimistotilaa!: PKS elää muusta Suomesta ja muu Suomi PKS:sta – rakentamisen painopiste uudisrakentamisesta olemassaolevan kehittämiseen koko Suomessa


Helsingin Seudun Suunnat:

Tyhjän toimitilan määrä

”Kaiken kaikkiaan pääkaupunkiseudulla oli tyhjää toimitilaa 1,8 milj. neliömetriä. Siitä Helsingin osuus oli miljoona neliömetriä. Helsingissä vajaakäyttö on kasvanut useimmilla merkittävillä toimistoalueilla – myös kaupungin keskustassa. Espoossa tyhjän tilan määrä on lisääntynyt eniten Kilossa, mutta vastaavasti vähentynyt Leppävaarassa. Vantaalla tyhjän toimistotilan määrä pysyi ennallaan. Helsingissä toimistotilan osuus tyhjästä toimitilasta oli runsas puolet. Espoossa vastaava osuus oli miltei kolme neljäsosaa ja Vantaalla se oli kolmasosa. Siellä suurin tyhjästä toimitilasta oli teollisuus- ja varastotilaa.”

tyhja-toimistotila-pkslla

Tyhjän toimistotilan määrä pääkaupunkiseudulla (ylin käyrä). Tieto Helsingin Seudun suunnat -linkistä 20.9.2016.

Kuvan lähde Helsigin seudun suunnat 20.9.2016: http://www.helsinginseudunsuunnat.fi/fi/asunto-ja-toimitilamarkkinat/toimitilamarkkinat/tyhjat-toimitilat.

Em. teksti on lainausta linkin tekstistä lokakuussa 2015. Teksti on 20.9.2016 päivittynyt eikä vanhaa tekstiä löydy. Aikasarjojen mukaan tyhjän toimistotilan osuus olisi edelleen kasvanut vuoden takaisesta.  Linkin tekstin otsakkeen mukaan hieman vähentynyt. Tekstin mukaan ei kuitenkaan Helsingissä.  Tyhjä kokonaismäärä on uuden linkin tekstin mukaan pienempi kuin em. tämän blogiartikkelin tekstissä lokakuulta 2015. Herää kysymys, että tarkoittaako linkin teksti 1,2 milj. m2  koko PKS:n sijaan vain Helsingin tyhjän toimitilan määrää. Toisaalta teksti perustuu ilmeisesti uudempiin 2. vuosineljänneksen lukuihin, jotka eivät näy kuvan aikasarjassa.

Alla on päivitetty graafi, 24.11.2018. Lähde: Helsingin Seudun suunnat/ Catella Property Oy.

Screenshot_2018-11-24 18606df0-0271-4bb2-9505-6ac58d45e58d png (PNG Image, 1176 × 855 pixels) - Scaled (70%)

 

.

WP_20151013_040

Jotta Helsingissä voidaan hyvin, kaupungissa tai muualla Suomessa on oltava riittävästi vientiteollisuutta ja sillä hyvät toimintaedellytykset. Teollisuustyöpaikkoja on oltava riittävästi suhteessa palveluihin ja toimistoihin, jotta PKS:n 1,8 milj m2 tyhjää toimistotilaa täyttyy.

WP_20151013_019

Murmansk-jäänmurtaja on valmistumassa Helsingistä. Helsinki on maailman jäänmurtajien tuotannon keskuspaikka. Luovuttaako se tämänkin itsenäisen teollisuuden elinkeinohaaran ulkomaille olemalla huolehtimatta kaavoituksen kautta telakkateollisuuden edellytyksistä?

WP_20151013_025

Jotta Helsingin toimistoissa riittää istujia, tarvitsemme myös tällaisiä näkymiä Helsingissä tai muualla Suomessa. Helsingin telakka on maailman tärkein arktinen telakka – kaupunki ei ole kuitenkaan varautunut kaavoituksessa sen jatkumiseen. Ei kannata missata vaan varmistaa, että Helsingin toimistoissa riittää istujia.

WP_20150828_138 raj 2

Wärtsilän ja ABB:n pääkonttorit Helsingissä, samoin kuin muiden suuryhtiöiden, Metsä-Fibren, Talvivaaran jne., osoittavat, että jotta pääkaupunkiseudun toimistoihin voi syntyä työtä, tarvitaan toimiva vientituotantoteollisuus maakunnissa.

Yrjö Myllylä

(Ks. myös FB-keskustelu Ennakointi-ryhmässä .)

1,8 milj. m2  tarkoittaisi 100 000 työpaikkaa Helsinkiin 18m2:llä/ työntekijä. Sillä eläisi 200 000 asukasta? Mutta jos otetaan 25m2 / toimistotyöläinen, tämä olisi 72 000 työpaikkaa. Vähintään voidaan sanoa, että tarvittaisiin 50 000 toimistotyöläistä, että nämä tulisivat tehokäyttöön. Aina pitää olla tietenkin pieni varakapasiteetti.  Heitän hatusta, että tyhjän toimistotilan tavoite voisi olla 2-5 %, siihen ei juuri ole päästy, kun olen hiukan seurannut sivusta ja osallisena (toimitilavuokraajana Espoossa) tilannetta n. 20 vuotta, ollaan liikuttu paremmin 10 % tuntumassa ja nyt sen yli reippaasti 13 %:ssa, Espoossa jopa 21 %.

Toimitilaylikapasiteetista  on ollut jonkun verran keskustelua Suomessa, että kaavoitusratkaisuin pitäisi muuttaa toimistoja asuinkäyttöön. Luovutin jo noin 15 vuotta sitten RD Aluekehityksen erään  toimiston Espoon Kivenlahdessa tanskalaisen vahnusten hoivapalvelukeskuksen käyttöön. Työhuoneeni vuokrataso siihen majoitettuine senioreineen nousi roimasti. Fortumin toimistorakennus on päätetty muuttaa asunnoiksi Espoon Keilaniemessä. Metron kannattavaksi saaminen edellyttäisi Etelä-Espoon maankäytön tuplaamista. Jotta ihmisillä olisi töitä metron varrella, lienee pakko ottaa miljoona maahanmuuttajaa melko nopeasti ja rakentaa teollisuutta muualle Suomeen ensin?

Mahdollisia syitä nykytilanteeseen, pääkaupunkiseudun järjettömään toimistotilaylikapasiteettiin:

1) Pääkaupunkiseutu on Suomen pääkaupunkiseutu, tasapaino on oltava muun Suomen kanssa. Suomi ja pääkaupunkiseutu elää Suomesta (maantieellinen käsite). Ei vois sanoa yksiselitteisesti, että pääkaupunkiseutu on Suomen veturi. Se on tuonnin ja viennin ja tukkukaupan ja pääkonttereiden ja valtionhallinnon ym. palveluiden keskus. Tarvitaan kokonaisajattelua.

2) Suomessa vallitsee sodan jäljeltä vimmattu uudisrakentaminen, se näkyy yhtä paljon myös maakunnissa ja myös uusien teiden rakentamisessa, tänäänkin. Asfalttipinta-ala kasvaa (jos teitä ei aleta kehittämään nykyurillaan, nykyhallituksen korjausstrategia on kestämätön). Mikään talous ei pysty tällaista  jatkamaan. Yhteiskuntataloudellisesti on arvostettava vanhan kehittämistä talojen, teiden, yms. osalta. Kuka maksaa rapautuvat infran, kun uutta rakennetaan maakuntien ja pääkaupunkiseudunkin kärkihankkeilla – vanhan ylläpito ei ole uusien hankkeiden hyötykustannuslaskelmissa useinkaan mukana! Painopiste korjausrakentamiseen ja kehittämiseen –  se on järkevää, kannattavaa ja varsinaisesti työllistävää! Nykyfirmat eivät tätä sano, kun niiden organisaatio on viritetty uudisrakentamiseen. Saunoin juuri sattumalta betonifirman edustajan kanssa eikä hän ymmärrettävästi toivonut tällaista painopisteen muutosta korjausrakentamiseen, koska betonia menisi vähemmän.  Matti Vanhanen on käsitellyt ajatusta.

3) Verotuskäytännöt ohjaavat yritysten voittojen yms. sijoituksia kiinteistöihin. Onko tarkoituksenmukaista, että jokainen voittoa tekevä yritys joutuu sijoittamaan kiinteistöihin ja toimitiloihin? On myös kiinnitettävä huomiota, kuka omistaa tyhjät toimistotilat, mikä on eläkevakuutusyhtiöiden rooli kiinteistömassassa ja mikä näiden tyhjien toimistojen todellinen arvo mm. arvioitaessa Suomen nettovelkaa.

4) Asiantuntijatietoa ei osata käyttää hyväksi. Lähes jokainen asiantuntija ajaa omaa etuaan tietoisesti tai tiedostamattaan. Rakennusliikkeet niitä palvelevine suunnittelijoineen ja etujärjestöineen ovat kovia lobbareita. Olen vasta ollut pääkaupunkiseudulla Laiturilla tilaisuudessa, jossa ainoa tarkoitus oli saada pääkaupunkiseudulle lisää rakentamista, alan firmat ja kuntien kaavoitusvastaavat ja etujärjestön edustaja olivat paikalla. Ratkaisuna on esim.  RD Aluekehitys Oy:n käyttö päätöksentekoa tukevissa selvityksissä, koska se on erikoistunut asiantuntijatiedon käyttöön ja ainakin tiedostaa siihen liittyvät  ongelmakohdat. Tässä yksi luento eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan entisen pysyvän asiantuntijakonsultin Osmo Kuusen tilauksesta.

5) Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttoa. Suomessa vallitsee pohjoisiin verrokkimaihin verrattuna tilanne, että suhtaudumme maahanmuuttoon nihkeästi. Olen tehnyt yhden artikkelipohjan aiheesta, siitä tekstiä alla:

Smith ryhmittelee maailman maita ryhmiin ja tuo entisten mm. nopeasti taloutta kasvattavien ns. BRICS tai BRICSA-maiden rinnalle ns. NORC-maat, johon kuuluu myös edellisen kerhon kanssa yksi väestöä menettävä maa, Venäjä (-17 %). NORC-maiden väestö kasvaa vuotee 2050 mennessä 76 miljoonalla ihmisellä yhteensä 15 %. Sen pohjoisista maista Kanada, Islanti ja Norja kasvavat nopeimmin 20 % verran. Eniten NORC-maista suhteellisesti väkiluku kasvaa Kanadassa (31 %), Yhdysvalloissa (27 %), Islannissa (24 %), Norjassa (22 %) ja Norjassa (22 %). Suomen väkiluku kasvaa samassa ajanjaksossa vain 2 %. Pohjoismaissa väkiluvun kasvu on yhteensä lähes 3 miljoonaa, mutta Suomessa ei juuri mitään. Smith pitää pienen kasvun syynä Suomen nihkeää suhtautumista maahanmuuttajiin. Kansamme on aina kärsinyt eristyneisyydestä ja Suomi tunnetaankin mielenkiintoisena lääketieteellisenä tutkimuskohteena monien sairauksien osalta, jotka esiintyvät siellä, missä kaikki ihmiset ovat läheisiä sukulaisia toisilleen.

6) Teollisuus- ja työpaikkarakenteen muutos? Teollisuusrakenne on ehkä jossain määrin muuttumassa pk-yritysvaltaisempaan suuntaan ja ylipäätään yritysten keskikoko pienentymässä. Tällä voi olla vaikutusta, mutta en pitäisi tätä erityisenä tavoitteena niin voimakkaasti, kuin muut toimijat, ottaen Suomen arktiset olosuhteet huomioon. Suomea ei pidä tässä verrata Keski-Eurooppaan vaan pohjoisiin verrokkimaihin.

”Jotta pääkaupunkiseudulle syntyy yksi työpaikka, tarvitaan neljä työpaikkaa maakuntiin” -väite/työhypoteesi

Luku 1/4 osa työluku/ hypoteesi ja otettu täysin hatusta. Sitä voisi perustella

a) keskustelulla mm. erään pääkaupunkiseudun vuokra-asuntoyhtiön juristin kanssa,

b) yleisellä tuntumalla, että pääkaupunkiseudut maailmalla ovat 1/4-1/5 osa koko massasta (en ole tarkistanut). Suomen verrokkimaat on oltava arktisia maita, jossa teollisuuden ja luonnonvarojen jalostuksen merkitys kokonaisuudessa on suurempi kuin pienillä rintamaiden valtioilla.

c) Caseilla:

Case 1 Metsä-Fibre: Äänekösken sellutehdas synnyttää 100 pysyvää työpaikkaa Helsingin satamaan, ja muutaman muualle pääkaupunkiseulle, mm. Tapiolan pääkonttoriin.

Case 2: Wärtsilä Vaasa: Moottorituotanto Vaasassa tuo työtä Wärtsilän pääkontooriin Pitkänsillan pohjoispuolelle.

Case 3: ABB: Vuosaaren moottoritehdas ja pääkonttori kokoaa moottorit virallisesti, mutta esim. Azipodit kootaan ja koneistetaan osittain Taivalkoskella Telatekin tehtaalla ja tiettävästi myös Haminassa.

Case 4: Talvivaaran kaivos. Pääkonttori on ollut ollut entisessä työpaikkarakennuksessani Espoon Haukilahdessa.

Case 5: Yrityspalvelut ja etenkin kauppa ovat suorassa suhteessa talouden perusteisiin, ne työllistävät valtavia määriä, mutta eivät näytä itsenäisesti pystyvän siihen.

d) Työväite hatustani: 30 % työpaikoista on oltava teollisuutta, jotta kansakunta voi hyvin. Pragmaatikkona sanoudun irti teoreettisesta ajattelusta, että palveluyhteiskunta irtaantuu teollisuudesta Suomessa. Olemme nähneet viime aikoina Lapinkin teollistuvan, jonka väitettiin siirtyneen suoraan maatalousyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan. Teollisuuden ja palveluiden riippuvaisuuden havaitsin myös ”työministeri Sinnemäen toimeksiannossa”, että Suomen palvelurakenne on riippuvaista teollisuudesta. Kehitettäessä teollisuutta, kehitetään palveluita, joista osa Suomea palvelevia palveluita sijoittuu pääkaupunkiseudulle ja eri paikkakunnilla sijaitsevat toiminnot koordinoidaan usein pääkaupunkiseudulta. Ihmisten arvostamiin (sosiaalisen kanssakäymisen lähtökohtia myös) tiiviisiin keskustoihin koko teollisuutta ei voida saada.

 

Yhteistyöterveisin

Yrjö Myllylä, YTT,
Toimitusjohtaja
RD Aluekehitys Oy
Meriusva 5
FI-02320 ESPOO
www.rdaluekehitys.net
E-mail: yrjo.myllyla@aluekehitys.fi

Kategoria(t): 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s