Virkamies, politiikka ja yrittäjyys


Olemme kuulleet sanottavan, että ”valtion tehtävä on luoda edellytyksiä yrittäjyydelle”. ”Valtio ei voi yrittää.” ”Virkamies ei voi yrittää.” ”Julkinen sektori ei voi toimia yrittäjänä.” Politiikkojen ja virkamiesten puhe on ”kasvuyritysten perään” ja voittoja ja yhteisöveroja maksavien yritysten perään ehkä siksi, että  voitaisiin olla ”yrittämättä” ja keskittyä ”edellytysten luomiseen”. Väitteeni on, että virkamiehen ja julkisen sektorin tulee ”yrittää” ja  toimia ”yrittäjämäisesti” ja tästä löytyy paljon hyviä esimerkkejä.

Mielestäni siis jokaisen on yritettävä. Jokaisen on otettava vastuu ja toimittava. Olemme samassa laivassa eikä niin, että toiset on maalla ja toiset laivassa (yrittäjät) hyvinvointia maalle tuoden maalla huutavien neuvoilla. Vasta kun valtio, kunnat, virkamiehet, poliitikot, tutkijat ja hallinnon väki alkaa yrittämään siinä kuten parhaimmat YELiä maksavat yrittäjät (etenkin jäljempänä esitetyn Stewartin tarkoittamassa mielessä), voimme menestyä kunnolla. Tämä ei tarkoita, että julkiset toimijat kilpailevat palvelujen tuotannossa, vahvistavat omaa palvelutarjoamaansa yksityistä vastaan, kuten nyt  monella saralla, vaikkapa vain kansainvälistymispalveluissa – ks. Luoma & Myllylä 2003 jäljempänä – tai hyvin tuntemassani ennakoinnin toimia-alalla.  On siis keskusteltava ensiksi, että mistä yrittäjyydessä on pohjimmiltaan kysymys:

Risto Harisalo, Uusi kapitalismi

Risto Harisalo, Uusi kapitalismi

Lainaan mielestäni viisaampien tutkijoiden vanhempia tekstejä ja poimin melko suoraan lopputulemia. Professori Juhani Hult luennoi yrittäjyydestä vuonna 1988 tuolloin juuri ilmestyneen Risto Harisalon kirjan ”Uusi kapitalmismi -Paikallinen yrittäjyyskulttuuri ja taloudellinen hyvinvointi” pohjalta. Myöhemmin yrittäjänä olleessani vierailin kirjan kustantaneessa Yrittäjäin Fenniassa ja sain kirjan käyttööni ja hankin tekijältä myös omistuskirjoituksen. Moneen kertaan tämän jälkeen lukemani kirjan tekstit ovat eläneet mielessä ja käytännössä. Oikeaan aikaan nuoruudessa annettu oikea innostava (mikä vastuu meille) sanoma voi vaikuttaa. Tässä yhteydessä kiitokset molemmille professoreille. Tällä sivulla lainaan vain yhden sivun antia 180-sivuisesta  po. kirjasta.

Risto Harisalo, Uusi Kapitalismi

Risto Harisalo (1988). Uusi Kapitalismi, Yrittäjäin Fennia

”5.1 Yrittäjä ja yrittäjyys”

”Yrittäjyyden käsitteen avulla on mahdollista tunnistaa myös yrittäjä. Schumpeterin mielestä, jokaista joka innovoi,  on pidettävä yrittäjänä. Yrittäjä voi siten olla yksilö, ryhmä tai organisaatio. Tässä mielessä yrittäjänä voi olla sekä pieni, että suuri organisaatio kuten myös yksityinen ja julkinen organisaatio(98). Scumpeter näyttää myös otaksuvan, että tuskin kukaan voi olla yrittäjänä kaiken aikaa, vaan hänen on kyettävä vastaamaan innovoinnin lisäksi myös muista mahdollisista tehtävistä. Yrittäjyys, kuten Drucker kirjoittaa, ilmenee siten muutoksen etsimisenä, siihen vastaamisen ja mahdollisuuksien hyödyntämisenä.”

”Schumpeterin mielestä yrittäjyys on innovointia ainakin yhdellä seuraavista viidestä alueesta(97):

  • Uusien tuotteiden ja palveluiden innovointi
  • Uusien tuotantotapojen ja -menetelmien innovointi
  • Uusien markkinoiden avaaminen
  • Uusien raaka-ainevarantojen keksiminen
  • Uusien organisaatioiden kehittely.

”Stewart on pyrkinyt laajentamaan yrittäjyyden käsitteen sisältöä. Hänen mukaansa siinä on kysymys rutiinien murtamisesta, hyväksyttyjen rajojen ylittämisestä a perinteiden kumoamisesta. Hänen mielestään seuraavat tekijät ovat erityisesti tunnusomaisia korkeatasoiselle yrittäjyydelle(99):

  • MAHDOLLISUUKSIEN ETSINTÄ: yrittäjyys on enemmän uuden etsimistä ja kartoittamista kuin toistuvien asioiden ja kysymysten käsittelyä.
  • HALU INNOVOIDA: yrittäjyys edistää uusien ideoitten etsimistä ja kokeilua.
  • JOUSTAVUUS TOTEUTTAMISESSA: yrittäjyys merkitsee joustamista ja muuttumista kokemusten ja oppimisen myötä.
  • HALUKKUUS OTTAA RISKEJÄ: yrittäjyys merkitsee kokeilu ja kokeilujen tukemista.
  • ULKOISTEN RESURSSIEN ETSIMINEN: yrittäjyys merkitsee resurssien etsimistä paikallistalouden ulkopuolelta eikä vain sisäpuolelta.
  • YHTEYKSIEN LUOMINEN: yrittäjyys merkitseen yhteyksien etsimistä ja luomist ja voimaa saattaa ne toimimaan yhdessä.
  • UUSIEN ORGANISATORISTEN VAIHTOEHTOJEN KEKSIMINEN: erilaisten innovaatioiden toteuttaminen edellyttää erilaisi hallinnollisia järjestelyjä.
  • VAPAUTTA VANHOISTA SITEISTÄ: yrittäjyys edellyttää joustavuutta ja vapautta hallitsevist rajoitteista.”

Em. tulosten taustalta voidaan poimia seuraavia johdantotekstejä:

”Klassisen, aina meidän päiviimme saakka kestäneen määritelmän yrittäjästä esitti ranskalainen aristokraatti ja teollisuusmies Jean Baptise Say. Vuonna 1815 ilmestyneessä kirjaassan hän määritteli yrittäjän henkilöksi, joka yhdisti tuotannontekijöitä ja etsi niille uusia tuottavia kohteita (91).”

”Englantilainen John Stuart Mill piti puolestaan yrittäjän tunnusomaisimpana piirteenä taloudellisen riskin ottamista.”

”Sayn ja Millin jälkeen monet ovat pyrkineet etsimään yrittäjän tunnusomaisia piirteitä ja määrittelemään käsitteen. Määrittely on osoittautunut epävarmaksi ja vaikeaksi käsitteeksi….Adam Smithistä alkanut talousteoria tasapainoa ja normaalitilaa korostaessaan ei ole kyennyt antamaan tyydyttävää määritelmää yrittäjästä ja hänen tehtävästään taloudessa(93).”

”On tuskin siksi mikään ihme, että tutkijat ovat siirtäneet huomionsa yrittäjän käsitteestä yrittäjyyden käsitteeseen…Schumpeter on edistänyt ratkaisevasti yrittäjyyden käsitteen ymmärtämistä sekä sen liittymistä talouden kasvuun ja kehitykseen. Kirjassaan The Theory of Economic Development Schumpeter osoittaa, kuinka innovaatiot käynnistävät yhteiskunnassa taloudellisen muutoksen.  Innovaatioiden merkitys perustuu Schumpeterin mielestä historiallisen tosiseikkojen havainnoinnille eikä teoreettiselle päättelylle. Scumpeterin nojautuen on mahdollista päätellä, että innovointi on keskeinen ja perustuvaa laatua oleva prosessi.

”Sayn ajoista lähtien on vallinnut täydellinen hämmennys miten yrittäjä ja yrittäjyys on erotettava toisistaan(94). ”

Kirjan lähdetiedot:

Risto Harisalo (1988). Uusi kapitalismi – Paikallinen yrittäjyyskulttuuri ja taloudellinen hyvinvointi. 180 s. Yrittäjäin Fennia.

Myöhemin olen tavannut Suomen ensimmäisen yrittäjyyden professorin Arto Lahden. Olen saanut käsityksen, että Lahti on paljon käsitellyt Schumpeteria ja innovointia julkaisuissaan. He, jotka haluavat näistä aiheista päivitettyä ja edelleen Suomenkin oloihin sovellettua ja niissä oloissa testattua tietoa, voivat hankkia Arto Lahden seuraavat teokset:

Professori Arto Lahden laajaa julkaisutuotantoa on viime aikoina koottu mm. sähköisten kirjojen muotton / New publications by Arto Lahti:

https://kirja.elisa.fi/ekirja/yrittajan-kujanjuoksu-1990-luvun-pankkikriisin-pyorteissa

https://kirja.elisa.fi/ekirja/strateginen-markkinointi-kauppamies-ansaitsee-arvostusta-ja-patevat-opit

https://kirja.elisa.fi/ekirja/tietoa-ja-kokemusta-talouteen-miten-suomi-oy-selviaa-globalisaationshokista

https://kirja.elisa.fi/ekirja/markkinat-kilpailu-ja-menestyva-strategia-patevat-johtamisopit-yritysjohdolle-ja-yrittajille

https://kirja.elisa.fi/ekirja/kasvuyrityksen-talousoppi-miten-yrityksesta-voi-tulla-globaali-voittaja

https://kirja.elisa.fi/ekirja/teknologiayritysten-globaali-kasvu-strategia-ja-immateriaalioikeudet-kokemus-ja-tutkimustieto

https://kirja.elisa.fi/ekirja/yrityksen-johtaminen-tyokirja-kaytannon-tyokalu-asiantuntijoille-yritysjohdolle-yrittajille-j

https://kirja.elisa.fi/ekirja/markkinointianalyysi-tyokirja-kaytannon-tyokalu-asiantuntijoille-yritysjohdolle-yrittajille-j

https://kirja.elisa.fi/ekirja/sopimusliiketoiminnan-tyokirja-kaytannon-tyokalu-asiantuntijoille-yritysjohdolle-yrittajille-

Innovation competition in global markets and Schumpeter’s entrepreneur

Link: https://www.morebooks.de/store/gb/book/innovation-competition-in-global-markets-and-schumpeter-s-entrepreneur/isbn/978-3-8484-9420-0

LAP LAMBERT Academic Publishing GmbH & Co. KG Heinrich-Böcking-Str. 6-8 66121,
Saarbrücken, Germany

STRATEGINEN RYHMÄ IOTEORIAN

OSANA (IO = INDUSTRIAL ORGANIZATIONECONOMICS)

http://hsepubl.lib.hse.fi/pdf/wp/Aalto_W_KT_2011_001.pdf

http://hsepubl.lib.hse.fi/pdf/hseother/b103.pdf

Globalization & the Nordic Success Model – Part I
http://bookboon.com/uk/student/economics/globalization-the-nordic-succes-model-part-i

Globalization & the Nordic Success Model – Part 2
http://bookboon.com/uk/student/economics/globalization-the-nordic-succes-model-part-ii

***

Lopuksi:

RD Aluekehitys Oy:n yrittäjänä toimiessani olen havainnut, että sen tilaajat täyttävät usein em. Stewartin esittämät yrittäjyyden määritelmät. Jo Stewartin määritelmän mukaan tyypillistä tällaisille virkamiehille on uusien yhteyksien hakeminen, etsiminen ja rakentaminen.

Käytännön elämästä uskallan tässä nostaa esimerkiksi kaksi virkamiestä, joiden julkiset näytöt, aikaansaannokset ja vaikuttavuus osoittavat, että virkamies voi toimia yrittäjänä ja saada taloudellista ja muuta hyvää aikaan vähintään siinä kuin yrittäjä ja vielä enemmän.

  • EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön kehittäjä, Jouni Marttinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus (myös valtakunnallisen Ammattibarometrin tuoja ja kehittäjät Suomeen). Ks. myös alla oleva:
  • Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen, & Jari Kaivo-oja (2012). Ennakointi demokratian vahvistajana. Esimerkkinä EU:n palkitsema TKTT-konsepti ja muut kansainvälisessä arvioinnissa esille nostetut suomalaiset ennakointikäytännöt.  Futura 4/2012.
  • Oulun kaupungin liikennesuunnittelusta ja myöhemmin teknisestä toimesta vastannut (n. v. 1960-2000), nykyisin Liikennementori-blogia pitävä Mauri Myllylä. Pääset blogiin esimerkiksi ajankohtaisen Maailman ensimmäisen talvipyöräilykonferenssin esittelyartikkelista. Ks. myös seuraava:
  • Myllylä, Mauri (2000). Katu, koulu ja kaupunki. Yhdyskuntasuunnittelua ihmisen näkökulmasta. 284 s. Oy Edita Ab, Helsinki.

Listaan voisi liittää monia muitakin, myös yliopistojen ja oppilaitosten hallinnon ja muiden toimintojen edustajia, poliitikkoja jne.

Arvioin siis esimerkiksi näiden virkamiesten täyttävän Stewartin kriteerit yrittämisestä. Vastuuta kantavat virkamiehet joutuvat ottamaan kuitenkin henkisiä, sosiaalisia ja taloudellisiakin riskejä – siinä missä muutkin yrittäjät.Esimerkiksi mainittujen henkilöiden taholta uskon heidän sisäisen yrittäjyytensä olleen avainasemassa. Mitäpä, jos päästäisiin tavoitteisiin, että itse organisaatiot toimisivat yrittäjämäisesti edellä esitettyjen ihannetilojen mukaisesti?

Julkisten organisaatioiden yrittäminen ei tarkoita, että ne alkavat kehittämään palvelutuotantoa ja kilpailemaan yksityisten palveluiden kanssa, mikä on erittäin leimallista julkisille toimijoille silloinkin kuin toimijat puhuvat yrittäjyyden edellytysten luomisesta ”väristä riippumatta”. Tämän voi ymmärtää mm. ns. ”meemiteorian” kautta, jossa jokainen toiminto, organisaatio ja toimintatapa pyrkii perustelemaan tärkeytensä ja monistamaan itseään. Esimerkiksi jo edellä viitattiin kansainvälistymispalveluiden kehittämiseen. Tutkimuksemme mukaan jo kansainvälistyneet yritykset toivovat, että julkinen sektori toimii verkottajana ja yleislääkärinä toimivien yksityisten palveluiden luo kansainvälistymisessä eikä pyri itse hallitsemaan kenttää ja toimintaa ”yhden luukun periaattteella” – siis rakentaa verkostoja Stewartin tarkoittamassa mielessä. Näin vahvistaa esimerkiksi seuraavat tutkimuksemme:

  • Luoma, Ossi & Myllylä, Yrjö (2001). Pk-yritysten kansainvälistymisprosessi. Menestys- ja kapeikkotekijät.  89 p. Tutkimuraportti, huhtikuu 2001. Kauppa- ja teollisuusministeriö, M&MC, RD Aluekehitys Oy.

Tämän julkisenkin sektorin yrittäjyysasenneliikkeen aikaansaamiseksi suosittelen virkamiehillekin vahvistukseksi teostamme selvitysmies Kyösti Karjulan pääministeri Matti Vanhaselle tuottamaa selvitysmiesraporttia ”Alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan selvitys”. Toimin raportin työryhmän pääsihteerinä ja raportin käytännön kirjoittajana työryhmän ja sen ad hoc -ryhmien tuloksia analysoiden ja syntetisoiden selvitysmiehen johdolla. Kirja löytyy alla olevasta linkistä

Ks. myös edelliset blogiartikkelit

Arctech Helsinki Shipyardille jäänmurtajatilaus Venäjän liikenneministeriöltä

Hyvän ja huonon päätöksen kriteerit

Uusi pohjoisen maantiede, mitä se on?

Kaivosalan kehittäminen ja Suomen talous vaativat mandaatin muutosnavigaattorille

Yrittämisen ja aluekehittämisen arvot

Yritys- ja innovaatiotoimintaan tukevat arvot

“Yrittäjyyden voimistamisen portaat ja mentorointi”

Vuonna 2010 keskustelua käytiin yrittäjien ja virkamiesten maailmankuvista myös Tulevaisuuden tutkimuksen seuran Helsingin toimintaryhmän keskustelupalstalla.

***

29.6.2013 päivätyssä artikkeli

Miksi innovaatiot eivät etene?

19.8.2013 Taloussanomien haastattelussa tutkija Mariana Mazzucata osoittaa valtion olevan tärkein tekijä innovaatioiden ja uusien Nokioiden synnyttäjä, ei sivustakatsoja markkinavoimien hoitaessa homman. ks.

Näin Suomeen syntyy uusia Nokia

Mainokset
Kategoria(t): 1. ALUEKEHITYS, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Virkamies, politiikka ja yrittäjyys

  1. Arto Lahti sanoo:

    Kiitoksia Yrjö osuvasta viitauksesta vaatimattomiin kirjoituksiini

    Arto Lahti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s