Kaivosalan TKTT työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus pitäisi toteuttaa ELY-keskusten yhteistyönä


Kaivosalan työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuskonseptia (TKTT) pitäisi soveltaa yhden ELY-keskuksen sijaan samanaikaisesti usean ELY-keskuksen alueella Malli on tutkittu EU:n komission toimeksiannosta YK:n ILO-järjestön arvioinnissa toimavaksi ja palkittu Euroopan unionin parhaimpana alueellisena ennakointikäytäntönä. Sitä pitäisi palkitun mallin mukaan soveltaa ylipäätään myös Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja muiden ELYjen alueella nykyistä enemmän eri alojen tarpeisiin, mutta erityisen ajankohtaista sitä olisi soveltaa juuri em. ELYjen yhteishankkeena kaivosalalle seuraavien mallien mukaan:

Myllylä, Yrjö & Linturi, Jenni (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007 . Yhteenveto talonrakennusalan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 4.6.2007. 42 p. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 8 / 2007.

TKTT Varsinais-Suomen / RD Aluekehityksen malliin valittu EU:n parhaimmaksi alueelliseksi ennakointikäytännöksi:
https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/08/22/eun-paras-alueellisen-ennakoinnin-kaytanto-esilla-tutu-seuran-kesaseminaarissa/

Kaivosalan työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuskonseptia (TKTT) pitäisi soveltaa siis yhden ELY-keskuksen sijaan samanaikaisesti usean ELY-keskuksen alueella. Esimerkiksi ei riitä, että Lapin tai Pohjois-Pohjamnaan ELYt tekevät omat. Edellisen alueella esimerkiksi on paljon kaivosalan työpaikkoja, mutta vähän koulutettavaa väestöpotentiaalia. Jälkimmäisessä esimerkiksi on merkittävästi nuorisotyöttömyyttä, mutta työllistävät kaivokset sijaitsevat tällä hetkellä erityisesti Lapin ELY-keskuksen alueella.

Kaivostoiminnassa ja yleensäkin luonnonvarojen hyödyntämisessä on lähdettävä entistä enemmän ns. Long Distange Commuting/LDC eli pitkän välin pendelöinnin lähtökohdista. Tämä tarkoittaa, että esim. Oulussa voitaisiin asua ja perustaa perhe, mutta työvuorot ja joukkoliikenne kaivoksille suunnitellaan niin, että työssäkäynti olisi Oulusta luontevaa esimerkiksi Pajalaan, Kittilään, Sodankylään tai Soklin kaivoksille. Tällä hetkellä on käymässä niin, että osalle näistä kaivoksista työvoima hankitaan ulkomailta, koska kotimaasta ei ole riittävästi saatavilla tekijöitä.

Kollegani Mattias Spies on hyvin perehtynyt siihen, miten Venäjällä esim. aiemmin Nesteen omistamalla öljykentällä Timan Petšoran alueella on pitkän matkan pendelöinti järjestetty ja miten työntekijät kokevat järjestelyt. Kokonaisvaikutelma on, että tässä casessa olosuhteisiin ollaan tyytyväisiä, vaikka töihin tullaan tuhansien kilometrien päästä aina 2 viikoksi kerrallaan tehden 12 tunnin työvuoroja ja tämän jälkeen pidetään lomaa kotona.

Suomessa esim. Finstashipilla on monitoimimurtajilla malli, jossa työntekijät ovat noin kuukauden työvuoroissa ja lentävät kuukaudeksi kotiin (esim. Välimereltä tai Pohjanmereltä). Koillisväylän liikenteeseen ja ajankohtaisimpana suomalaisten kannalta etenkin kaivostoiminnan tarpeeseen pitää kehittää omat mallit.

LÄHTEET JA MALLIT

TKTT Varsinais-Suomen / RD Aluekehityksen malliin valittu EU:n parhaimmaksi alueelliseksi ennakointikäytännöksi:
https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/08/22/eun-paras-alueellisen-ennakoinnin-kaytanto-esilla-tutu-seuran-kesaseminaarissa/

Myllylä, Yrjö & Linturi, Jenni (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007 . Yhteenveto talonrakennusalan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 4.6.2007. 42 p. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 8 / 2007.

Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008 . Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 p. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 1 / 2009.

Spies, Mattias (2008). OIL EXTRACTION IN EXTREME REMOTENESS. THE ORGANISATION OF WORK AND LONGDISTANCE
COMMUTING IN RUSSIA’S NORTHERN RESOURCE PERIPHERIES. 158 p. Joensuun yliopisto, yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunta <http://joypub.joensuu.fi/publications/dissertations/spies_oil/spies.pdf>

Pitkän matkan pendelöinnin vaikutus Pohjois-Suomen aluerakenteeseen
https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/05/14/pitkan-matkan-pendeloinnin-long-distance-commuting-%e2%80%93-ldc-vaikutus-pohjois-suomen-aluerakenteeseen/

JATKOTOIMET

Esittelypyynnöt aiheeseen liittyvien mahdollisuuksien tarkemmaksi esittelemiseksi voi tehdä blogin kirjoittajalle. Kansallisen ja alueellisen edun nimissä tuottoisinta kansantaloudellemme olisi tehdä nopeasti muutamien ELY-keskusten alueella yhteinen kaivosalan TKTT-sovellus, mitä nopeammin työ käynnistetään, sen merkittävimmät hyödyt. Kaivosalan ja muiden alan yritysten työnantajahaastattelut ja muut TKTT-prosessin osavaiheet konsultin kilpailutuksineen ottavat aikansa ennen kuin tulokset koulutustarpeista saadaan täsmnennettyä, ja koulutusohjelmat alueilla käynnistettyä.

Aiheesta lisää

Myllylä, Yrjö (2011). Vuokratyövoiman käytön syitä yrityksissä, joissa on käyty yt-neuvotteluja. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 29/2011.
< http://www.tem.fi/files/30385/TEM_29_2011_netti.pdf>

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010.
< http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>

Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2009 . Yhteenveto vähittäiskaupan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 22.9.2009. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 3/2009.

Myllylä, Yrjö (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007 . Yhteenveto ravintolapalveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 27.2.2007. 47 p. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 6 / 2007.

Myllylä, Yrjö & Linturi, Maija (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007 . Yhteenveto siivous- ja kotitalouspalvelualan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 15.3.2007. 45 p. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 7 / 2007.

Ottakaa kantaa kyselyyn

Kategoria(t): 1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s