Itä- ja Pohjois-Suomen kehittäminen osana Suomen pohjoisen ulottuvuuden klusteristrategiaa


TEM 43,2010

TEM 43,2010

Itä-ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelman pohtiminen on ajankohtaista (ks. esim. Kainuun Sanomat 18.7.2011: ”Kehittämisohjelma tarvitsee sisältöä”). TEM 43/2010 julkaisussa on esitetty asiantuntija-arvion testaukseen perustuen yhtenä tärkeimpänä jatkohankkeena Pohjoisen ulottuvuuden klusteristrategian laatimisen toteuttaminen. Se suuntaisi, tukisi ja edistäisi Pohjois- ja Itä-Suomen kehittämistä oikein toteutettuna yksittäisistä toimenpiteistä todennäköisesti eniten.

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. <http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>

Em. julkaisu s. 40:

Pohjoisen ulottuvuuden klusteristrategia (Suomessa kehitettävät klusterit Pohjoisen ulottuvuuden näkökulmasta, alueellinen profilointi) (19). Pohjois-Eurooppa muodostaa Suomen tärkeimmän vientialueen. Yli 50 % Suomen viennistä on suuntautunut aikaisempien selvitysten mukaan alueelle. Palveluviennissä alueen merkitys on ollut suurempi kuin muiden alueiden. Pohjois-Eurooppaan luetaan tässä Itämeren piirin keskeiset rantavaltiot Venäjä, Baltian maat, Valko-Venäjä, Puola, Saksa, Hollanti, Iso-Britannia, Tanska, Ruotsi ja Norja. Onkin erityisen tärkeää, että Suomella on erityinen strategia juuri Pohjois-Euroopan markkinoiden hyödyntämiseksi, jossa sijaitsee kasvavia talouksia ja mm. Venäjän rooli on keskeinen. Tulisikin toteuttaa päivitetty versio vuonna 1999/2000 päättyneestä noin 10 vuoden päähän tarkastellusta ennakointihankkeesta ”Pohjois-Eurooppaa palvelevat yritykset Suomessa – Kehitettävät klusterit ja niiden kansainvälistämisen tukipalveluiden kehittäminen” (Myllylä 1998, 1999) (hankkeen tuloksia esiteltiin mm. EU:n SME-Forumissa Finlandia-talossa syksyllä 1999). Hankkeessa tunnistettaisiin keskeiset potentiaaliset ja kehitettävä tulevaisuuden klusterit Suomessa sen eri ELY-, maakunta- ja seutukunta-alueilla erityisesti Pohjois-Euroopan markkinoiden kehittymisen näkökulmasta noin 10-15 vuoden tähtäimellä. Erityisenä uutena piirteenä olisi mm. arktisen alueen merkityksen kasvun huomioiminen. Klustereiden kehittämiseksi arvioitaisiin toimia etenkin alueellisen innovaatioympäristön kehittämiseksi mm. Kansallisen innovaatiostrategian mukaisesti. Yksi vaihtoehto tarkastelussa voisi olla painottaa ammattikorkeakoulujen roolia innovaatiotoiminnassa. Mm. seudullisten kehittämiskeskusten verkoston (SEKES ry) ja KOKO-verkoston (2010 käynnistynyt koheesio- ja kilpailukykyohjelma) suunnalta tulleen asiantuntijapalautteen mukaan hanketta pidettiin erityisen tärkeän mm. seutukuntien reagoidessa globaalin talouden haasteisiin.

Tärkeää Itä- ja Pohjois-Suomen todelliselle kehittämiselle olisikin em. mukaisen hankkeen käynnistäminen. Hankkeessa sovellettaisiin RD Aluekehityksen kehittämää Euroopan unionin parasta alueellisen ennakoinnin käytäntöä, jolla strategian ja siihen liittyvän vision, yhteisen tahtotilan, hakemisen lisäksi energisoitaisiin ja mobiloisoitaisiin ihmisiä RD Aluekehityksen konseptille tyypilliseen tapaan. RD konseptien ja metodien soveltaminen hankkeessa veisi samalla kehitystä eteenpäin muodostettua visiota kohti. Ks. esim. seuraava case-prosessi, joka voitaisiin nyt toteuttaa uudelleen päivittäen em. kehitetyllä konseptilla ja metodilla.

CASE POHJOINEN ULOTTUVUUS – POHJOIS-EUROOPPAA PALVELEVAT YRITYKSET SUOMESSA – KEHITETTÄVÄT KLUSTERIT JA NIIDEN KANSAINVÄLISTÄMISEN TUKIPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN 1996-2000:

Yrjö Myllylä, PEPYS 1999

Yrjö Myllylä, PEPYS 1999

Seuraavassa on esitetty joitakin keskeisiä RD-julkaisuja em. esimerkkihankeprosessista.

(Pääprosessin panelistit, joiden näkemysten tulkinnasta raporteissa yhtäältä on kyse, näet tästä.)

Prosessiin liittyviä tietoiskuja

Laaja-alainen viestintintäsuunnitelma tuotti prosessin aikana resurssien puitteissa tietoiskuja, koulutustilaisuuksia yms. Alla esimerkkinä muutamista tietoiskuista, tiedotteista tai koulutustilaisuuksista valtakunnan tason prosessissa.

Vuosi 1999
1. Etelä-Suomi, Delfoi-paneelin 1. haastattelukierros 1tiis_es
2. Länsi-Suomi, Delfoi-paneelin 1. haastattelukierros, 1tiis_ls
3. Itä-Suomi, Delfoi-paneelin 1. haastattelukierros, 1tiis_is
4. Pohjois-Suomi, Delfoi-paneelin 1. haastattelukierros, 1tiis_ps
5. Koko Suomi, 1tiis_ks
+ 2. ja 3. kierros tietoiskuineen, ym. viestintäoperaatioineen.
6. Kansainvälinen paneeli, suomeksi, KVTIEIS5
7. Kansainvälinen paneeli, in EnglishKVTIE2EN
6. Loppuraportin käsittely valtioneuvostossa, Valtioneuvoston Viikko 51

Vuosi 2000
7. RD pilottiseminaariohjelma, RDprotosemohj9
8. STT, Uutiset, STT
9. Verkkouutiset, Pilottiseminaari,
10. Työministeriö, Klusteriseminaari,

Prosessiin suoraan liittyviä tai sen synnyttämiä muutamia tutkimusraportteja

Lähtökohtana oli perusteellinen tilastoanalyysi:

1. Myllylä, Yrjö (1998). Finnish companies providing services within Northern Europe – Potential sectors and development of services to promote their internationalisation. 107 p. Ministry of Trade and Industry. Studies and Reports 12/1998. <http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/C8052D63EBD2BE82C225672B0032121A>

Analyysin perustalla käynnistettiin perusteellinen Delfoi-prosessi, jossa haastateltiin kaikki maakuntajohtajat, TE-johtajat sekä yrityslähtöiset toimijat 3:lla eri haastattelukierrokselle, tuloksia verrattiin, yritysinformaatiota painotettiin.


Loppuraportissa tulokset esiteltiin Etelä-Suomen, Länsi-Suomen, Itä-Suomnen ja Pohjois-Suomen alueiden näkökulmasta sekä lisäksi kuntatyypeittäin, tulokset esiteltiin myös EU:n SME-foorumissa Suomen EU-puheenjohtajakaudella:

2. Myllylä, Yrjö (1999): The Northern Dimension. The Finnish companies providing Services within New Northern Area – Developing clusters and services. 236 p. Ministry of the Interior, Ministry of Trade and Industry, Finnvera Ltd, Finpro, Government Institute for Economic Research. RD-Market Info Publications. Helsinki 1999. Ks. julkaisutiedot <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/>

Tiivistelmäartikkeli aiheesta oli mm. AlueIntegraattori-lehdessä:

3. Myllylä, Yrjö (1999). Suomi Pohjois-Eurooppaa palveleva informaatioteknologian ja logistiikan osaamiskeskus. AlueIntegraattori 5/1999. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/07_asiakkaat_ja_linkit/aipepys>

Tuloksia profiloitiin ja esiteltiin viestintäsuunnitelman mukaisesti, mm. Pohjois-Suomessa artikkelein ja seminaareissa:

4. Myllylä, Yrjö (2000). Pohjois-Suomen kehittämisen strategiset painopistealueet. Lapin yliopiston tiedotuslehti KIDE 3/2000. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kide00>

Tuloksia tarkennettiin ensin suurten kaupunkiseutujen tasolla:

5. Myllylä, Yrjö (2001). Possibilities for Cooperation in Developing Clusters in Urban Areas. 86 p. Ministry of Trade and Industry. Studies and Reports 22/2001. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/yma2>

Sitten pienten kaupunkiseutujen ja eri kuntatyyppien tasolla:

6. Myllylä, Yrjö & Linturi, Hannu (2004). Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit. Ministry of Agriculture 2003-2004. Summary reports in <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/tiedostot/matukaloprap290305.pdf>

7. Myllylä, Yrjö & Kai Karsma (2005). Future of the Countryside and Clusters. Evaluation by the Delphi Method. 64 p. Ministry of the Trade and Industry (MTI) Financed Studies 10/2005. <http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/12b74ae4d1122aadc22565fa003211a6/7db3284fd6ff7044c225707d0040c9d0/$FILE/ratu10elo_2005_netti.pdf>

Kansainvälistymisen edistämiseen ja innovaatioympäristön kehittämiseen kiinnitettiin lisäksi huomiota erillisissä rinnakkaissovelluksissa

8. Luoma, Ossi & Myllylä, Yrjö (2003). Development of T&E Centre Services Promoting Exports and Internationalisation. 58 p. Ministry of Trade and Industry. Studies and Reports 2/2003.
<http://julkaisurekisteri.ktm.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/D8A68F27C09FCF6FC2256CC300435F8C>

9. Karjula, Kyösti & Myllylä, Yrjö (2006). Vaurastuminen kansallisena velvollisuutena – Alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan selvitysraportti. 102 p. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 12/2006. <http://www.vnk.fi/julkaisut/listaus/julkaisu/fi.jsp?oid=170905>


Viime kädessä aluetason sovellukset seutukunnissa varmistivat tulosten implementoinnin – ts. tulokset alkavat elämään kunnolla vasta, kun ne on käsitelty kunnolla paikallisissa prosesseissa paikallisista lähtökohdista – vaikka valtakunnalliset ja suuralueittaisetkin prosessit perustuvat keskeisesti alueiden toimijoiden antamaan informaatioon:

10. Myllylä, Yrjö (1996). Uudenmaan elinkeinoelämän rooli Pohjois-Euroopassa. Uudenmaan liitto, KTM Uudenmaan piiri, MMM Uudenmaan piiri, TM Uudenmaan piiri. Yhteenvetomuistio. Tulokset osittain julkistettu teoksessa Uusimaa 2020 – Kurkistuksia tulevaisuuteen. Uudenmaan liitto – YTV. Helsinki 1997.

11. Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 p. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku>

Tämän päivän esimerkillistä seudullista soveltamista, jollaisi viime kädessä olisi saatava aikaiseksi päivitettävän klusteristrategia pohjalta tulosten implementoimiseksi toimintaan

12. Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015. 121 p. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. <http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf>

Lopuksi – viisas tukee toimintaa, jonka yhteiskunnallinen hyötykustannussuhde on hyvä

Pohjoisuus yhdistää suomalaiset -teesejä.

RD Aluekehityksen hankkeiden yhteiskunnallinen hyötykustannussuhde on hyvä, ja EU:n tunnustama ja palkitsema – EU-palkitsi RD Aluekehityksen kehittämän public-private -toteutusmallin Euroopan unionin parhaimana alueellisen ennakoinnin käytäntönä Brysselissä 18.10.2010

Jos haluatte saada selville tulevaisuuden kasvumahdollisuudet ja alat, yhteisen vision, strategian, keskeisimmät toimenpiteet ja vaikuttavuutta, so. ihmisten energisointia ja mobilisointia, nähdäkseni tällöin oikea osoite mm. em. Case-prosessin kuvauksen perusteella on RD Aluekehitys, www.rdmarketinfo.net

”Työtä on tehtävä sydämellä” (eräs edesmennyt keskisuuren menestyneen yrityksen perustaja kysyessäni hänen yrityksensä salaisuutta)
***
Ota myös kantaa kaivoskyselyyn!:

Kategoria(t): 1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s