Futuuri 3/2011: ”Työvoima- ja koulutustarvetutkimus valittu keskeiseksi eurooppalaiseksi enakointikäytännöksi”


Futuuri 1,2011,s 3

Futuuri 1,2011,s 3

Futuuri 3/2011, sivu 3: TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARVETUTKIMUS VALITTU KESKEISEKSI EUROOPPALAISEKSI ENNAKOINTIKÄYTÄNNÖKSI

Globalisaatio, teknologinen kehitys ja uusien markkinoiden synty tekevät työelämän muutokset yhä vaikeammin ennakoitaviksi. Työ-, elinkeino- ja koulutuspolitiikan on kyettävä vastaamaan joustavammin näihin muutoksiin. Tämän vuoksi on kehitetty Työvoima- ja koulutustarvetutkimus (TKTT) työ- ja elinkeinoelämän lyhyen aikavälin muutosten ennakoimiseksi ELY-keskustasolla.

Pohjoismaissa, lähinnä Tanskassa ja Ruotsissa on tehty 80-luvun alkuvuosista lähtien haastatteluita työnantajien työvoima- ja koulutustarpeista. Suomessa vastaavat haastattelut käynnistettiin 80-luvun loppupuolella Pohjanmaalla. Ensimmäisen ESR-ohjelmakauden aikana prosessia kehitettiin Suomessa niin, että asiantuntijaraadit alkoivat analysoida haastatteluiden tuloksia ja tiedot siirrettiin tietokantaan, jossa niiden raportointi ja jatkokäsittely oli vaivatonta.

2000-luvulla Varsinais-Suomessa prosessiin lisättiin eDelfoi-kierros ja yksityiset toimijat tulivat mukaan raadin toteuttamiseen ja tulosten analysointiin. Viime syksynä EU-komission rahoittamassa ARENAS-hankkeessa (http://arenas.itcilo.org/en/home) tämä konsulttien kanssa kehitetty TKTTprosessi arvioitiin keskeiseksi eurooppalaiseksi alueellisen ennakoinnin käytännöksi. Myöhemmin TKTT-prosessin keskeisiä elementtejä on sovellettu myös Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen hankkeessa.

Yritykset kytketty tiiviisti prosessiin Euroopan unionin 27 maan ennakointikäytännöt arvioi YK:n alainen ILO-järjestö ja sen Torinossa sijaitseva ITC-koulutuskeskus. TKTT-konsepti valittiin alueellisista ennakointikäytännöistä parhaaksi Brysselissä viime syksynä pidetyssä Rakennemuutoksen ennakointi- ja hallintaseminaarissa. Valinta perustui seuraaviin tekijöihin: 1) Yritykset on kytketty tiiviisti mukaan prosessiin, 2) Mukana ovat kaikki keskeiset alueelliset ja paikalliset toimijat, 3) Prosessi tuottaa priorisoidun listan toimenpideehdotuksista, 4) Toteutuksessa hyödynnetään public-private -mallia.

Prosessissa TE-toimistot haastattelevat toimialakohtaisesti noin 50 työnantajaa maakunnan alueella ja tiedustelevat tulevien työvoima- ja koulutustarpeiden lisäksi muun muassa suhdannenäkymiä, uusia liiketoimintamahdollisuuksia, eläköitymistä, vientinäkymiä ja muita työnantajien kehittämistarpeita. Haastatteluita ovat tehneet myös oppilaitokset ja yksityiset toimijat. Haastatteluiden tulokset viedään raadille, joka kokoontuu analysoimaan tuloksia. Tämän jälkeen raati tuottaa megatrendejä, villejä kortteja, heikkoja signaaleja ja tekee SWOT-analyysin sekä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia kyseisen toimialan kehittämiseksi. Raatiin osallistuu yritysten, oppilaitosten, TE-toimistojen, ELY-keskusten ja muiden tahojen edustajia. Prosessista laaditaan loppuraportti, joka julkaistaan painettuna ja Internetissä. TKTT-haastatteluiden ja raatien tuloksia hyödynnetään yritysten ja muiden työnantajien kehittämistyössä, työvoimapoliittisen ja muun koulutuksen suunnittelussa sekä laajasti myös muussa aluekehitystyössä.

Kehittämishaasteita TKTT-prosessilla on vielä parannusmahdollisuuksia erityisesti sen lopputuloksena syntyvien toimenpide-ehdotusten kytkemissä päätöksentekoon. Samoin valtakunnallinen koordinaatio lisäisi toiminnan systemaattisuutta ja vaikuttavuutta. Jatkuva kehittäminen vaatii myös sitoutuneita tilaajia ja palvelun tuottajia sekä public-private-kumppanuutta. Perustutkimuksen panosta tarvitaan konseptin kehittämiseksi jatkossakin (Kaivo-oja & Marttinen 2008).

Jouni Marttinen, ennakoinnin asiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Yrjö Myllylä, erikoistutkija, RD Aluekehitys Oy / Tulevaisuuden tutkimuskeskus

***

Ks. myös blogiartikkeli EU:n paras alueellinen ennakointikäytäntö esille Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa EU palkittua ja ennakointia 2011.

Mainokset
Kategoria(t): 1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s