Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi – Case Helsinki 2015


Helsinki 2015

Helsinki 2015

Elokuu on osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointihankkeiden käynnistämisen aikaa. Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa 18.-19.8.2011 Otavassa Mikkelissä teema on vahvasti esillä. Seminaarissa allekirjoittanut esittelee osaltaan RD Aluekehityksen nimissä kehittämäänsä Euroopan unionin parhaimmaksi ennakointikäyntännöksi 27 maan arvioinnissa evaluoitua lyhyen tähtäimen ennakointikonseptia, ns. Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuskonseptia, TKTT-konseptia.

Etenkin tutkintoon johtavan koulutuksen osalta tarvitaan myös pitkän tähtäimen, vähintään 10 vuoden päähän ulottuvaa ennakointia. Tässä esitelläänkin yhtä palkitun lyhyen tähtäimen ennakointikonseptin elementtejä hyödyntänyttä tekijän tekemää pitkän tähtäimen ennakointikonseptia, jonka loppuraportin tiedot ovat alla:

Myllylä, Yrjö (2003). Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015. Tutkimusraportti, huhtikuu 2003. 68 s. Helsingin opetusvirasto, Ammatti- ja aikuiskoulutuslinja.

Raporttia voi tiedustella Helsingin tietokeskuksesta. Raportin tiivistelmäesite löytyy tästä linkistä. Raportin sisältö on esitetty myös alla kohdassa TIIVISTELMÄ. Tiivistelmästä selviää myös tekijän tarkempi tulkinta siitä, että mitä ennakointitoiminnan on pidettävä sisällään, jotta sitä voisi kutsua ennakoinniksi.

Tutkimuksen tausta ja tavoitteet

”Tämä Delfoi-tutkimus on ollut osa Osaamispääoman On-line – ESR-hanketta. Hanketta on hallinnoinut Helsingin kaupungin opetusviraston ammatti- ja aikuiskoulutuslinja. Osaamispääoman On-line -hanke on alkanut syksyllä 2000 ja päättynyt joulukuussa 2002. Tämä Delfoi-tutkimus on toteutettu vuoden 2002 aikana ja sen tutkimusraportti on valmistunut lopullisesti vuoden 2003 alussa.

Tutkimuksen päätavoite on ollut tuottaa tietoa Helsingin kaupungin järjestämän tutkintoon johtavan ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen (2. asteen) koulutus- ja opintoalojen aloituspaikkamääristä tulevaisuudessa verrattuna nykytilanteeseen. Tutkimuksen maantieteellisenä kohdealuerajauksena on ollut Helsingin kaupunki.

Tavoiteltavana keskeisenä lopputuloksena on ollut:
– aloituspaikkojen lisäys / vähennystarve opintoaloittain verrattuna nykyiseen vuoteen 2015 mennessä.

Lisäksi tavoitteena on ollut tuottaa näkemys:
– tulevaisuuden aloista / osaamistarpeista
– tulevaisuudessa korostuvista henkilökohtaisista osaamistarpeista
– opintoalojen välisen yhteistyön kehittämisen tarpeesta
– uusia opintoalojen kehittämisen tarpeesta
– koulutettavien suhteellisesta määrästä eri koulutusasteilla.

Tutkimuksessa on hyödynnetty Helsingin seudun ennakointiverkkoa, jota on kehitetty em. Osaamispääoman On-line –hankkeessa. Ennakointiverkon sivustot löytyvät osoitteesta http://www.hel.fi/ennakointi. Tutkimus on ollut luonteeltaan ennakointitutkimus (kts. ennakoinnin määritelmä kohdasta 1.4).” (lainaus raportin sivu 6).

Seuraavassa on esitelty hankkeen loppuraportin sisältö Tiivistelmä-muodossa (raportin sivut 2-5):

TIIVISTELMÄ

Johdanto

Tutkimuksen tausta ja tavoitteet. Koulutustarpeiden ennakoinnin Delfoi-tutkimus on ollut osa Osaamispääoman On-line – ESR-hanketta. Hanketta on hallinnoinut Helsingin kaupungin opetusviraston ammatti- ja aikuiskoulutuslinja. Hanke on alkanut syksyllä 2000 ja päättynyt joulukuussa 2002.

Delfoi-tutkimuksen päätavoite on ollut tuottaa tietoa Helsingin kaupungin järjestämän tutkintoon johtavan ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen (2. asteen) koulutus- ja opintoalojen aloituspaikkamääristä tulevaisuudessa verrattuna nykytilanteeseen. Tutkimuksen maantieteellisenä kohdealuerajauksena on ollut Helsingin kaupunki.

Tutkimuksen organisointi. Toteutettava koulutustarpeiden ennakoinnin Delfoi-tutkimus on ollut osa Osaamispääoman On-line -projektia. Projektilla on ollut ohjausryhmä Delfoi-tutkimuksen toteutuksen ajan, johon on kuulunut myös opetusviraston ulkopuolisia tahoja, jotka ovat olleet ennakointitutkimuksen asiantuntijan roolissa tai tärkeän sidosryhmän edustajina. Ulkopuoliset ennakoinnin asiantuntijat Keijo Mäkelä ja Osmo Kuusi ovat osallistuneet tutkimuksen aikana sen kysymysten asettelun ja Delfoi-paneelin muodostamisen kommentointiin. Kuusi on ohjausryhmän pyynnöstä kirjoittanut tutkimushankkeen arviointia –osuuden tutkimusraporttiluonnoksen pohjalta.

Delfoi-prosessi. Tutkimus on toteutettu Delfoi-menetelmää käyttäen. Delfoi-menetelmä on tulevaisuuden tutkimuksen menetelmä, joka perustuu asiantuntijapaneelin haastatteluihin. Menetelmä on alun perin kehitetty USA:ssa teknologian kehittymisen ennakointiin korvaamaan komitea ja työryhmätyöskentelyn heikkouksia. Nykyisin korostetaan Delfoi-menetelmää tulevaisuuden tekemisen välineenä ja innovaatiojärjestelmänä. Iteratiivisuus, palautteen antaminen panelisteille ja anonyymisyys ovat Delfoi-menetelmän ominaispiirteitä. Nykytilan analyysi kuuluu huolellisesti toteutettavaan Delfoi-prosessiin. Hankkeen aikaisen ja jälkeisen viestinnän sekä sisäisen ja ulkoisen viestinnän keinoin voidaan tehostaa Delfoi-prosessin vaikutusta.

Haastattelun teemoitus on keskeinen lähtökohta kyselylomakkeiden luonnille ja panelistien valinnalle. Valittu tulevaisuuden tarkastelun näkökulma vaikuttaa olennaisesti paneelin kokoonpanoon.

Tutkimusraportin rakenne ja käsitteiden määrittely. Tutkimushanke täyttää ennakointi-tutkimuksen kriteerit. EU:n alueellisen ennakoinnin käytännön oppaan (2002) mukaan ennakoinnista on kysymys silloin, kun on samanaikaisesti kyse:
– tiedon hankinnasta
– osallistumisesta
– verkostoitumisesta
– vision laatimisesta
– ja toiminnasta.

Megatrendiksi kutsutaan tarkastelujakson aikana (työelämään) keskeisesti vaikuttavaa muutostrendiä, johon ei voida olennaisesti vaikuttaa omilla toimenpiteillä ja valinnoilla jakson aikana. Megatrendit on otettava ”annettuina huomioonotettavina tosiasiana”. Klusteri on tuotteen tai tuoteryhmän ympärille muodostunut toimijoiden joukko – sen suomennoksena on käytetty myös termiä osaamisryväs.

Visio toimintaympäristöstä 2015

Väestö. Tilastokeskuksen Altika-ennuste ennustaa Helsingin väkiluvun kasvavan vuoteen 2015 nykyisestä. Väestön lisäys tapahtuu yli 20-vuotiaiden ikäryhmissä. Prosentuaalinen kasvu on suurinta yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä. Delfoi-paneelin arvio on saman suuntainen Altikan arvion mukaan. Paneelin mukaan Helsingin työpaikkamäärä kasvaa vuoteen 2015 mennessä hieman ja muuttoliikkeen ja pendelöinnin merkitys Helsingin työvoimatarpeen tyydyttämisessä korostuu.

Megatrendit. Tietoteknologinen kehitys, väestön ja työvoiman ikääntyminen sekä toimintojen verkottuminen ovat tärkeimmät koulutukseen vaikuttavat megatrendit paneelin 1. haastattelukierroksen perusteella. Muita melko paljon koulutukseen vaikuttavia megatrendejä ovat verkkopalvelujen kasvu, globalisoituminen / kansainvälistyminen ja elinkeinorakenteen palveluvaltaistuminen, EU:n laajeneminen itään, ekokilpailukyky / ympäristöarvojen korostuminen ja syrjäytymisen lisääntyminen

Verkostoituminen, elinkeinorakenteen palveluvaltaistuminen ja työn murros valittiin syvennettäväksi megatrendeiksi paneelin 2. haastattelukierrokselle. Verkostoitumisella ja tietoteknologisella kehityksellä on suuri vaikutus ammatilliseen perus- ja aikuiskoulutukseen tarkastelujakson aikana. Verkostoituminen kietoutuu kansainvälistymiseen ja tietoteknologiseen kehittymiseen ja on osaltaan niiden seurausta. Verkostoitumistrendi edellyttää koulutuksen painopisteinä ydinosaamisen korostamista, yhteistyökykyosaamista (ihmissuhdeosaamista), laaja-alaisuutta, tietoteknisiä ja talouden perussääntöjen ymmärtämisen valmiuksia, mitkä tulee huomioida opetussuunnitelmissa.

Klusterit ja toimialat. Klusterin ytimenä on Porterin (1990) mukaan tuote tai tuotealue (tavara tai palvelu). Klusteri koostuu useasta eri toimialasta ja pitää sisällään private-private, public-private, private-public ja public-public –verkottumisen. Keskeisimmät toimijat klusterissa ovat markkinahallintaan kykenevät veturiyritykset ja niiden kanssa verkottuneet pk-yritykset sekä osaamista klustereiden tarpeisiin tuottavat instituutiot (tutkimus- ja oppilaitokset) (Myllylä 2001).

Tämän tutkimuksen mukaan Helsingin klusterit vuonna 2015 Bostonin portfolioanalyysin nelikenttiin sijoitettuna: Tähtiklustereita ovat informaatio- ja kommunikaatioklusterit (sis. sisältötuotannon palvelut), hyvinvointiklusteri, liike-elämän palvelut klusteri. Suuria ja vahvoja klustereita ovat kaupan klusteri, koneenrakennusklusteri, rakennusklusteri, energiaklusteri. Auringon nousun klustereita ovat ympäristö, matkailu, kuljetus- ja logistiikka*. Pieniä ja hitaasti kasvavat klusterit (strategisesti tärkeitä, mutta eivät suhteessa muihin suuria työllistäjiä): metsäklusteri ja elintarvikeklusteri*. (* merkki = panelistien mielipiteet hajaantuivat, voi olla myös suuri ja vahva klusteri)

Klusterien kehitys heijastuu toimialojen kehittymiseen. Seuraavissa toimialoissa työpaikkojen määrä kasvaa paneelin mukaan hieman tarkastelujakson aikana:
– (G) Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen sekä henkilökohtaisten ja kotitalousesineiden korjaus
– (H) Majoitus- ja ravitsemistoiminta
– (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne
– (K) Kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus, liike-elämän palvelut
– (M) Koulutus
– (N) Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut
– (O) Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut
– (P) Työnantajakotitaloudet.

Visio koulutustarpeista 2015

Aloituspaikat. Paneelin mukaan aloituspaikkoja on lisättävä käytössä olleen asteikon mukaan hieman 2-asteella ja ammattikorkeakoulutasolla. Aloituspaikat on säilytettävä ennallaan yliopistotasolla. Aloituspaikkojen osuus vuonna 2015 Helsingin kaupungin ja muiden koulutuksen järjestäjien välillä säilyy suurin piirtein nykyisellään (tutkintoon johtava ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus). Helsingin kaupungin järjestämässä koulutuksessa voi syntyä yksityisluontoisia palveluja lisää (esim. ennakointipalvelu). Painopiste siirtyy tulevaisuudessa jossain määrin nykyistä enemmän palvelualoille ja aikuiskoulutukseen (mm. täydennyskoulutus ja tutkinnon vaihtaminen korostuu). Aloituspaikkakysymysten paneelivastauksia käytetään keskustelun pohjana tarkempia aloituspaikkaselvityksiä suunniteltaessa (tuloksia ei voi soveltaa suoraan).

Aloituspaikkojen määrän lisäksi huomio on kiinnitettävä tutkinnon suorittaneiden määrään. Kuusi tärkeintä keinoa läpäisyosuuksien nostamiseksi tutkintoon johtavassa ammatillisessa perus- ja aikuiskoulutuksessa paneelin mukaan ovat: 1) Aloittamalla jo peruskoulussa yhteistyö ammatillisen koulutuksen ja työelämän kanssa, 2) Opettajien henkilökohtaiseen soveltuvuuteen huomiota kiinnittämällä (kyky motivoida ja innostaa oppilaita), 3) Oppilaanohjausta tehostamalla, 4) Työssäoppimista edelleen lisäämällä, 5) Ammatinvalinnan ohjausta tehostamalla ennen opiskelun aloittamista, 6) Oppisopimus- ja perinteisen koulutuksen joustava yhdistelmä.

Yhteistyö koulutusalojen välillä ja uudet oppiaineet. Ihmissuhdetaidoista ja tietotekniikasta on kehitettävä oppiaineet, joita kaikki koulutusalat voivat nykyistäkin paremmin hyödyntää. Tekniikka- ja liikenteen sekä sosiaali- ja terveysalojen tulee tiivistää suhteita kaupan ja hallinnon koulutusalaan. Uusien koulutusalojen ideointi 1. haastattelukierroksen ja testaaminen 2. kierroksella tuotti tuloksena, että mm. seuraavia uusia koulutus-/opintoalojen/oppiaineiden perustamista tulisi arvioida tarkemmin: sosiaali- ja terveysalan yrittäjä, asiakaspalvelu, sähköinen viestintä ja palvelu, kiinteistön huolto / kotihoito, tietotekniikka- ja looginen päättelykyky, hyvinvointitekniikka, sosiaali- ja terveysalan palveluneuvoja, palvelualan kokonaisvaltainen hallinta sekä tulevaisuuden tutkimus ja sen soveltaminen. Bioteknologian ja logistiikan koulutus-/opintoalojen perustamisen selvittämistä voidaan perustella megatrendi- ja klusterianalyysin valossa. Niiden em. oppiaineiden osalta, joissa opetusvirastossa jo on koulutusta, tulisi harkita niiden edelleen kehittämistä (mm. tietotekniikka, AV-viestintä, logistiikka).

Yhteistyön tiivistäminen mm. lukioihin on tarpeen yhteisten opetusresurssien hyödyntämiseksi, ammattikorkeakouluihin mm. yhteisten investointien ja 2-asteelta ammattikorkeakouluun siirtymisen helpottamiseksi. Yhteistyö yliopistoihin korostuu mm. uusilla teknologian aloilla ja jopa yhteiset kurssit esim. laatujärjestelmissä (vaikkapa biotekniikassa) olisivat tarpeen panelistien mukaan.

Työelämäyhteistyö. Tärkeimmät työelämäyhteistyön mallit paneelin mukaan ovat: 1) Työssäoppimisjaksojen tarjoaminen, 2) Harjoittelupaikkoja opiskelijoille, 3) Toimiminen oppilaitosten neuvottelukunnissa tai työryhmässä, 4) Työharjoittelu opettajille ja yrityksen henkilöstölle ja 5) Yritysten henkilöstön käyttäminen opetusresurssina.

”Alueellisia eri koulutusasteiden ja työelämän yhteisiä koulutuksen kehittämisen yhteistyöfoorumeja on kehitettävä” (vrt. po. Delfoi-tutkimus, joka esimerkkinä luo em. foorumin). Työssäoppimisjaksojen arviointitilaisuuksissa on kerättävä tietoa systemaattisesti opiskelijoilta ja työelämän edustajilta sekä kiinnitettävä huomiota tiedon levitykseen ja hyödyntämiseen mm. neuvottelukunnissa ja foorumeissa.

Maahanmuuttajien heikohko suomen kielen taito on suurin pullonkaula työllistymisessä (haittaa mm. kulttuuriasioiden yms. oppimista). Yhteentörmäykset työpaikoilla ovat pääosin kulttuurisia. Maahanmuuttajien muuntokoulutusta kehitettävä maahanmuuttajaresurssien hyödyntämiseksi.

Opettajien työssäoppimiselle luotava edellytykset, jopa ”pakolliset työharjoittelujaksot opettajille” ajatus korostui monissa vastauksissa

Johtopäätöksiä

Aloituspaikkoja on lisättävä ammatillisessa koulutuksessa hieman ja suunnattava niitä erityisesti palvelualoille ja mm. sosiaali- ja terveysalalle. Aikuiskoulutuksen osuutta on kasvatettava hieman, mutta aikuiskoulutuksen muodot on selvitettävä tarkemmin, koska ne poikkeavat jossain määrin nuorten koulutuksesta (esim. uusien internet-oppimisympäristöjen rooli). Maahanmuuttajien koulutusasiaan on kiinnitettävä huomiota, koska maahanmuuttajat ovat kasvava työvoimaresurssi: kieli- ja kulttuurikoulutus, tutkintojen tunnistettavuus ja muuntokoulutus keskeistä.

Tekniikan ja liikenteen sekä sosiaali- ja terveysalan on erityisesti tiivistettävä yhteyksiä kaupan- ja hallinnon koulutusalaan. Ihmissuhdetaidot ja tietotekniikka nostettava nykyistä selvemmin itsenäisiksi oppiaineiksi (vrt. suomen kieli, matematiikka), joita kaikki koulutus- ja opintoalat voivat hyödyntää. Uusia opintoaloja voisivat olla alustavan ideoinnin perusteella sosiaali- ja terveysalan yrittäjä, asiakaspalvelu, sähköinen viestintä ja palvelu, kiinteistön hoito / kotihoito, hyvinvointitekniikka, sosiaali- ja terveysalan palveluneuvoja, palvelualan kokonaisvaltainen hallinta.

Tärkeimmät kehitettävät työelämäyhteistyön mallit ovat 1) Työssäoppimisjaksojen tarjoaminen, 2) Harjoittelupaikkoja opiskelijoille, 3) Toimiminen oppilaitosten neuvottelukunnissa tai työryhmässä, 4) Työharjoittelu opettajille ja yrityksen henkilöstölle, 5) Yritysten henkilöstön käyttäminen opetusresurssina. Opettajien TET-jaksoista luotava systemaattinen toimintamuoto. Alueellisia eri koulutusasteiden ja työelämän yhteisiä koulutuksen kehittämisen yhteistyöfoorumeja on kehitettävä (vrt. po. Delfoi-tutkimus, joka esimerkkinä luo em. foorumin). Työelämäyhteistyön lisäämisen vaatimus korostanee verkostoituneita uusia palvelukonsepteja, jotka toimivat linkkinä työelämän ja koulutuksen järjestäjän välillä. Tällainen palvelukonsepti voitaisiin rakentaa Osaamispääoman On-line –hankkeen pohjalta ja luoda näin ennakointitoiminnan palvelulle pysyvämpi yksikköstatus, olkoonkin että esim. erilainen projektirahoitus olisi sen toiminnassa keskeistä.

Suositukset ja kommentit

Paneelin ja tutkimuksen tulosten pohjalta suositeltavia jatkotutkimusaiheita opetusvirastossa ovat mm.: Aloituspaikkakysymyksen tarkentaminen koulutus- ja opintoaloittain / klusterilähtöisesti; Aikuiskoulutusstrategian päivitys selvittämällä aikuiskoulutuksen lisäämistarpeen vaikutukset nykyisiin opetuskäytäntöihin (mm. internet-oppimisympäristöjen kehittämistarve); Maahanmuuttajien tutkintojen tunnistettavuustutkimus, joka johtaa muuntokoulutusohjelmaan. Samassa yhteydessä tuotetaan kieli- ja kulttuurikoulutuksen määrälliset ja sisällölliset tarkennukset.

Kehittämisselvityksiä on syytä tehdä Ihmissuhdetaidot (ja viestintä) oppiaineesta sekä Tietotekniikka oppiaineesta.

Verkostoitumisen edistämisessä keskeistä on mm. TET-toiminnan (työelämään tutustuminen) kehittäminen sekä oppilaiden että opettajien osalta tutkimuksen tuloksia hyödyntäen, koulutusalojen välisen yhteistyön tiivistäminen (erityisesti sosiaali- ja terveys ja tekniikan ja liikenteen koulutusalojen yhteistyön tiivistäminen kaupan ja hallinnon koulutusalaan). Koulutusasteiden välisen yhteistyön tiivistäminen ammatillisesta koulutuksesta ennen kaikkea peruskouluun (mm. ammatinvalinnan näkökulma) ja ammattikorkeakouluun (joustava siirtyminen ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun), mutta myös korkeakouluihin (esim. laatujärjestelmät uusilla teknologian aloilla).

Panelistien organisaatioissa tulisi tehdä jatkotutkimuksia seuraavassa teemassa: Ennakoiva työvoimaresurssien hallinta – strategioiden laadinta tulevaisuuden tutkimuksen metodein. Tämä tieto palautettuna edelleen oppilaitosten käyttöön auttaa heitä suuntaamaan koulutusta työelämän tarpeisiin.

Pysyvän ennakointitoiminnan kehittäminen osana Helsingin opetusviraston toimintaa on strategisesti tärkeä jatkotoimenpide. Kehitettävän palvelun toiminnassa on syytä hyödyntää aiempia ennakointihankkeita ja Osaamispääoman On-line –hankkeessa ja sen Delfoi-sovelluksessa kehitettyjä uusia tuotteita: Ennakoinnin verkkopalvelua ja On-line -ohjelmistoa osana Delfoi-tutkimusta.

Tutkimuksen tulosten siirtämiseksi kohderyhmille olisi perusteltua käynnistää viestintäohjelma. Viestintäohjelman sisältönä on tiedon välittäminen tietoiskuin, asiantuntija-artikkelein ja tietoiskutyyppisten koulutustilaisuuksien kautta. Painopiste viestintäohjelmassa on koulutusohjelma opettajille ja oppilaille sekä panelistien organisaation edustajille. Vuorovaikutukseen johtava koulutusohjelma sopisi kehitettävän ennakointipalvelun hoidettavaksi ja tukisi palvelun kehittämistä ja suuntaamista todennäköisesti hyvin tehokkaalla tavalla.

Lähde

Myllylä, Yrjö (2003). Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015. Tutkimusraportti, huhtikuu 2003. 68 s. Helsingin opetusvirasto, Ammatti- ja aikuiskoulutuslinja. (Avaa yhteenvetoesite tästä)

Ks. myös

Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku>

Lisätietoja

EU:n parhaat ennakointikäytännöt valittu – blogiartikkeli.

TKTT-esimerkkejä – EU:n paras alueellinen ennakointikäytäntö

Yrjö Myllylän /RD Aluekehitys Oy:n toteuttamat ja kehittämät TKTT-sovellukset vuosina 2006-2009, joiden mukainen konsepti oli ensisijaisesti EU:n arvioinnin kohteena (ainoastaan nämä sovellukset sisältävät Delfoin-arvioinnissa ilmoitetussa muodossa):

  1. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2009. Yhteenveto vähittäiskaupan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 22.9.2009. 67 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 3 / 2009. www.luotain.fi http://www.luotain.fi/julkaisut/tktt_vahitt%C3%A4iskaupan_loppuraportti_2009.pdf
  2. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008. Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 1 / 2009. <www.luotain.fi> tai http://www.luotain.fi/julkaisut/TkktTeknistenPalveluidenYhteenveto.pdf
  3. Myllylä, Yrjö (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto ravintolapalveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 27.2.2007. 47 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 6 / 2007. www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_ravintola2006.pdf
  4. Myllylä, Yrjö & Linturi, Maija (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto siivous- ja kotitalouspalvelualan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 15.3.2007. 45 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 7 / 2007. www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTTSiivous2007.pdf
  5. Myllylä, Yrjö & Linturi, Jenni (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto talonrakennusalan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 4.6.2007. 42 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 8 / 2007. www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_talonrakennusala_2007.pdf

Mikäli tässä esitetyn mallin soveltaminen kiinnostaa ja kaipaat lisätietoja, ota yhteyttä allekirjoittaneeseen. Yhteystiedot p. 0500-450578, ymy@saunalahti.fi / RD Aluekehitys Oy, www.rdmarketinfo.net.

Kategoria(t): 1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s